OCD ja persoonallisuus: Miksi pakko-oireiden taustalla voi olla syvempiä uskomuksia itsestä?
Pakko-oireinen häiriö (OCD) yhdistetään usein näkyviin oireisiin, kuten tarkistamiseen, pesemiseen, laskemiseen tai järjestämiseen. Nämä ovat kuitenkin vain osa sairauden kuvaa. Tuore tutkimus viittaa siihen, että OCD:n vaikeusasteeseen voivat vaikuttaa myös syvälle juurtuneet uskomukset omasta itsestä, muista ihmisistä ja maailmasta.
OCD ei ole vain pakkoajatuksia ja rituaaleja
Kun puhutaan OCD:stä, huomio kiinnittyy yleensä oireisiin:
- jatkuvaan tarkistamiseen
- pakonomaiseen peseytymiseen
- symmetrian tarpeeseen
- tunkeileviin ajatuksiin
- epävarmuuden sietämisen vaikeuksiin
Nämä oireet ovat usein näkyvimpiä sekä sairastuneelle että läheisille.
Kliinisestä näkökulmasta oireet ovat kuitenkin vain jäävuoren huippu.
Niiden taustalla voi olla syvempiä uskomuksia, jotka liittyvät esimerkiksi:
- omaan arvoon
- epäonnistumisen pelkoon
- muiden ihmisten luotettavuuteen
- hylätyksi tulemiseen
- täydellisyyden tavoitteluun
Juuri nämä uskomukset voivat osaltaan ylläpitää oireita.
OCD ja OCPD eivät ole sama asia
Yksi tutkimuksen kiinnostavimmista löydöksistä liittyi pakko-oireiseen persoonallisuushäiriöön (OCPD).
Monet olettavat, että OCD ja OCPD kulkevat automaattisesti käsi kädessä.
Todellisuudessa kyse on eri asioista.
OCD (pakko-oireinen häiriö)
OCD:ssä ihminen kärsii pakkoajatuksista ja rituaaleista, joita hän yleensä pitää ongelmallisina.
Esimerkiksi:
- ”Tiedän, ettei tätä ovea tarvitsisi tarkistaa viittä kertaa.”
- ”Ymmärrän, että tämä pelko on liioiteltu.”
OCPD (pakko-oireinen persoonallisuus)
OCPD:ssa korostuvat:
- perfektionismi
- sääntöjen noudattaminen
- kontrollin tarve
- joustamattomuus
Ihminen ei välttämättä koe näitä ongelmiksi samalla tavalla kuin OCD:ssa.
Tutkimuksen kiinnostava havainto oli, ettei OCD-potilailla ollut merkittävästi enemmän pakko-oireiseen persoonallisuuteen liittyviä uskomuksia kuin terveillä verrokeilla.
Tämä haastaa käsitystä siitä, että OCD olisi ensisijaisesti perfektionistien sairaus.
Mitkä uskomukset olivat yhteydessä OCD:hen?
Tutkimuksessa OCD-potilailla havaittiin enemmän muun muassa:
- riippuvaisia uskomuksia
- vältteleviin piirteisiin liittyviä uskomuksia
- paranoidisia uskomuksia
- rajatilatyyppisiä uskomuksia
- histrionisia uskomuksia
Tämä viittaa siihen, että OCD:n taustalla voi olla paljon muutakin kuin järjestelmällisyys tai tunnollisuus.
Monilla oireet näyttävät liittyvän myös:
- epävarmuuteen
- ihmissuhdepelkoihin
- hylätyksi tulemisen kokemuksiin
- voimakkaaseen tarpeeseen hallita uhkaa
Yllättävä löydös: narsistiset uskomukset ennustivat oireiden vakavuutta
Tutkimuksen ehkä kiinnostavin tulos liittyi narsistisiin uskomuksiin.
Tämä ei tarkoita narsistista persoonallisuushäiriötä.
Pikemminkin kyse näyttää liittyvän uskomuksiin kuten:
- ”Minun pitäisi olla virheetön.”
- ”En saa epäonnistua.”
- ”Virheet kertovat huonoudestani.”
- ”Arvoni riippuu onnistumisestani.”
Kun oma ihmisarvo rakentuu täydellisyyden varaan, pakko-oireet voivat muuttua keinoksi hallita virheen mahdollisuutta.
Tällöin tarkistaminen, varmistelu ja rituaalit eivät ole vain oireita.
Ne voivat toimia yrityksenä suojata haurasta itsearvostusta.
Mikä rooli masennuksella on?
Tutkimuksessa havaittiin myös yhteys OCD-oireiden, persoonallisuususkomusten ja masennuksen välillä.
Masennus näyttäytyi osittaisena välittävänä tekijänä.
Yksi mahdollinen selitys on seuraava:
- Ihminen asettaa itselleen hyvin korkeat standardit.
- Näihin standardeihin ei ole mahdollista jatkuvasti yltää.
- Seurauksena syntyy epäonnistumisen kokemuksia.
- Itsekritiikki lisääntyy.
- Mieliala laskee.
- Pakko-oireet voimistuvat yrityksenä hallita ahdistusta ja epävarmuutta.
Tutkimus ei osoita suoraa syy-seuraussuhdetta, mutta se viittaa siihen, että masennus ei ole pelkkä seuraus OCD:stä. Se voi myös ylläpitää oireita.
Mitä tämä tarkoittaa OCD:n hoidossa?
Perinteinen OCD-hoito perustuu vahvasti:
- kognitiiviseen käyttäytymisterapiaan (KBT)
- altistus- ja rituaalien ehkäisyhoitoon (ERP)
- tarvittaessa lääkehoitoon
Nämä ovat edelleen OCD:n ensisijaisia ja tutkimusnäytöltään vahvimpia hoitomuotoja.
Tutkimuksen viesti ei ole, että oirehoito pitäisi unohtaa.
Sen sijaan se muistuttaa, että joidenkin potilaiden kohdalla on hyödyllistä tarkastella myös syvempiä uskomuksia:
- Mitä virhe merkitsee minulle?
- Mitä epävarmuus herättää minussa?
- Miten arvioin omaa arvoani?
- Miksi täydellisyys tuntuu niin välttämättömältä?
Kun näitä kysymyksiä käsitellään terapian aikana, oireiden taustalla olevat mekanismit voivat tulla näkyvämmiksi.
OCD kertoo usein paljon enemmän kuin pelkästä oireesta
Tämän tutkimuksen tärkein anti on ehkä siinä, että se haastaa näkemään OCD:n laajempana ilmiönä.
Pakkoajatukset ja rituaalit eivät synny tyhjiössä.
Ne liittyvät usein siihen, miten ihminen:
- näkee itsensä
- suhtautuu virheisiin
- kokee epävarmuuden
- ymmärtää oman arvonsa
Siksi tehokkaassa hoidossa ei keskitytä ainoastaan oireiden vähentämiseen.
Yhtä tärkeää voi olla ymmärtää, mitä oireet yrittävät suojata.
Jos pakko-oireet ovat jäävuoren huippu, persoonallisuususkomukset voivat olla osa sitä näkymätöntä massaa pinnan alla. Mitä paremmin tämä rakenne ymmärretään, sitä tarkemmin myös hoito voidaan kohdentaa.
