Miksi aliravitsemus lisää ärtyneisyyttä? Kun lyhyt pinna voi olla nälkiintyneiden aivojen oire
Moni syömishäiriötä sairastava tai hänen läheisensä tunnistaa tilanteen: pienistäkin asioista syntyy riitoja, kärsivällisyys katoaa ja tavalliset arjen vastoinkäymiset tuntuvat ylivoimaisilta. Läheiset saattavat ihmetellä, miksi aiemmin rauhallinen ihminen on nykyään niin herkkä hermostumaan. Sairastunut itse voi puolestaan pohtia, miksi tunteet tuntuvat voimakkaammilta kuin ennen.
Yksi tunnetuimmista syömishäiriötutkimuksista, Minnesotan nälänhätätutkimus, tarjoaa tähän tärkeän vastauksen: ärtyneisyys voi olla yksi aliravitsemuksen suorista biologisista seurauksista.
Minnesotan nälänhätätutkimus paljasti nälkiintymisen vaikutukset mieleen
1940-luvulla toteutetussa Minnesotan nälänhätätutkimuksessa terveet nuoret miehet altistettiin pitkäaikaiselle energiavajeelle.
Tutkimuksen tarkoituksena oli ymmärtää, mitä ihmiselle tapahtuu nälkiintymisen aikana ja miten keho sekä mieli palautuvat ravitsemuksen korjaantuessa.
Tulokset olivat pysäyttäviä.
Aiemmin tasapainoiset, hyväntuuliset ja yhteistyökykyiset miehet muuttuivat vähitellen:
- kärsimättömiksi
- ärtyneiksi
- herkästi loukkaantuviksi
- riitaisiksi
- tunneherkiksi
Monet reagoivat voimakkaasti tilanteisiin, jotka eivät aiemmin olisi herättäneet juuri mitään tunnereaktiota.
Tutkijat pitivät lisääntynyttä ärtyneisyyttä yhtenä nälkiintymisen keskeisistä psykologisista oireista.
Miksi aliravitsemus tekee ihmisestä ärtyisän?
Aivot tarvitsevat jatkuvasti energiaa.
Vaikka ne muodostavat vain pienen osan kehon painosta, ne käyttävät huomattavan osan päivittäisestä energiankulutuksesta.
Kun energiaa ei ole riittävästi saatavilla, aivot alkavat toimia säästöliekillä.
Tämä voi näkyä esimerkiksi:
- keskittymisvaikeuksina
- jäykempänä ajatteluna
- tunne-elämän kuormittumisena
- lisääntyneenä ahdistuksena
- ärtyneisyytenä
Kyse ei ole tahdonvoiman puutteesta.
Kyse on siitä, että aivot yrittävät selviytyä tilanteessa, jossa niillä ei ole käytettävissään riittävästi energiaa normaaliin toimintaan.
Miksi pienetkin vastoinkäymiset tuntuvat suurilta?
Hyvin ravittu ihminen pystyy yleensä joustamaan arjen tilanteissa.
Hän kykenee:
- sietämään pettymyksiä
- odottamaan vuoroaan
- muuttamaan suunnitelmia
- käsittelemään ristiriitoja
Aliravitsemuksessa tämä joustavuus vähenee.
Siksi esimerkiksi:
- myöhästyminen
- meluisa ympäristö
- suunnitelmien muuttuminen
- väärinymmärrys
- kiire
voivat laukaista voimakkaan tunnereaktion.
Tilanne ei välttämättä johdu siitä, että ihminen olisi muuttunut vaikeaksi tai hankalaksi.
Usein kyse on siitä, että hänen sietokykynsä on energiavajeen vuoksi huomattavasti tavallista matalampi.
Tunteiden säätely vaatii energiaa
Tunteiden hallinta ei tapahdu automaattisesti.
Aivot tekevät jatkuvasti työtä, kun ihminen:
- hillitsee impulssinsa
- rauhoittelee itseään
- pohtii toisen näkökulmaa
- käsittelee pettymystä
Kun energiaa ei ole riittävästi, tämä työ vaikeutuu.
Moni aliravitsemuksesta kärsivä kuvaa kokemusta näin:
”Minulla ei ole enää samanlaista pinnaa kuin ennen.”
Tämä ei ole pelkkä tunne.
Se on usein todellinen seuraus siitä, että aivojen toimintakyky on heikentynyt energiavajeen vuoksi.
Ärtyneisyys voi olla merkki biologisesta hälytystilasta
Nälkiintyneen elimistön näkökulmasta maailma ei ole turvallinen paikka.
Aivot saavat jatkuvasti viestiä siitä, että energiaa ei ole riittävästi saatavilla.
Tämän seurauksena elimistön stressijärjestelmät voivat aktivoitua.
Biologinen hälytystila voi lisätä:
- levottomuutta
- ärtyneisyyttä
- herkkyyttä uhkien havaitsemiseen
- puolustautumisreaktioita
Aivot alkavat tavallaan toimia kuin ympäristössä, jossa selviytyminen on vaarassa.
Tällöin myös tavalliset arkiset tilanteet voivat tuntua suhteettoman kuormittavilta.
Miksi läheiset saavat usein pahimman osan?
Monet perheet kuvaavat samaa ilmiötä.
Kodissa esiintyy enemmän ristiriitoja kuin koulussa, työssä tai harrastuksissa.
Tämä ei yleensä tarkoita, että läheiset olisivat syyllisiä ärtyneisyyteen.
Päinvastoin.
Usein läheiset ovat niitä ihmisiä, joiden seurassa sairastunut kokee olonsa turvallisimmaksi.
Kun voimavarat ovat vähissä, tunteiden hallinta pettää helpoimmin juuri siellä, missä ihminen uskaltaa laskea suojauksensa.
Tämä voi olla raskasta koko perheelle.
Siksi on tärkeää ymmärtää, että ärtyneisyys ei aina kerro ihmissuhdeongelmasta.
Joskus se kertoo ennen kaikkea aliravitsemuksesta.
Miksi ärtyneisyys voi voimistua toipumisen alussa?
Moni odottaa, että parempi ravitsemus helpottaa mielialaa välittömästi.
Käytännössä näin ei aina käy.
Toipumisen alkuvaiheessa voi esiintyä:
- ahdistuneisuutta
- levottomuutta
- voimakkaita tunnetilavaihteluita
- kärsimättömyyttä
Tämä ei tarkoita, että ravitsemushoito olisi epäonnistunut.
Päinvastoin.
Usein kyse on siitä, että aivot ja elimistö ovat keskellä korjausprosessia.
Minnesotan tutkimuksessa havaittiin, että psyykkinen toipuminen seurasi fyysistä toipumista viiveellä. Painon nousu ei siis välittömästi palauttanut tunne-elämän tasapainoa.
Milloin mieliala alkaa tasaantua?
Tutkimuksissa on havaittu, että aliravitsemuksen aiheuttamat psykologiset oireet helpottavat yleensä ravitsemustilan korjaantuessa.
Kun elimistö saa riittävästi energiaa riittävän pitkään:
- ärtyneisyys vähenee
- mieliala tasaantuu
- keskittyminen helpottuu
- stressinsietokyky paranee
- tunne-elämä joustavoituu
Palautuminen ei kuitenkaan tapahdu päivissä tai viikoissa.
Monille kyse on kuukausien mittaisesta prosessista.
Mitä tämä tarkoittaa syömishäiriötä sairastavalle?
Jos huomaat olevasi:
- tavallista kärsimättömämpi
- jatkuvasti ärtynyt
- herkästi loukkaantuva
- vihainen ilman selvää syytä
kyse ei välttämättä kerro persoonallisuudestasi.
Se voi kertoa siitä, että aivosi yrittävät toimia liian vähällä energialla.
Mitä tämä tarkoittaa läheisille?
Jos läheisesi käyttäytyy eri tavalla kuin ennen sairastumista, kyse ei välttämättä tarkoita, että hänen luonteensa olisi muuttunut.
Usein aliravitsemus vaikuttaa siihen, miten ihminen:
- säätelee tunteitaan
- käsittelee stressiä
- sietää pettymyksiä
- reagoi ihmissuhteissa
Tämä ei tee tilanteesta helppoa, mutta se auttaa ymmärtämään sitä.
Tärkein viesti
Minnesotan nälänhätätutkimuksen ehkä tärkein opetus on se, että aliravitsemuksen aiheuttamat mielialamuutokset eivät yleensä ole pysyviä.
Kun ravitsemustila korjaantuu, moni huomaa vähitellen saavansa takaisin:
- kärsivällisyytensä
- joustavuutensa
- tunne-elämän tasapainonsa
- kykynsä nauttia ihmissuhteista
Joskus lyhyt pinna ei johdu huonosta luonteesta tai tahdonvoiman puutteesta. Se voi olla merkki siitä, että nälkiintyneet aivot yrittävät selviytyä tilanteessa, johon niitä ei ole tarkoitettu.
