Estynyt persoonallisuushäiriö vai sosiaalinen ahdistus? Näin tunnistat tärkeimmät erot

Moni pohtii vuosia, kärsiikö hän sosiaalisesta ahdistuksesta vai estyneestä persoonallisuushäiriöstä.

Molempiin voi liittyä:

  • jännittämistä
  • ujoutta
  • sosiaalisten tilanteiden välttelyä
  • arvostelun pelkoa
  • huolta siitä, mitä muut ajattelevat

Siksi häiriöt voivat näyttää ulospäin hyvin samanlaisilta.

Pinnan alla kyse voi kuitenkin olla hyvin erilaisista kokemuksista.

Yksinkertaistettuna voidaan sanoa:

Sosiaalisessa ahdistuksessa ihminen pelkää sosiaalisia tilanteita.

Estyneessä persoonallisuushäiriössä ihminen pelkää, ettei kelpaa toisille ihmisille.

Tämä ero on tärkeä, koska se vaikuttaa myös siihen, millaisesta hoidosta ihminen voi hyötyä.

Mikä on sosiaalinen ahdistuneisuushäiriö?

Sosiaalinen ahdistuneisuushäiriö (Social Anxiety Disorder, SAD) tarkoittaa voimakasta pelkoa tulla muiden arvioimaksi tai arvostelemaksi.

Pelko kohdistuu yleensä tilanteisiin, joissa ihminen kokee olevansa muiden huomion kohteena.

Tyypillisiä pelon kohteita ovat:

  • esiintyminen
  • kokouksessa puhuminen
  • uusien ihmisten tapaaminen
  • työhaastattelut
  • juhlat ja sosiaaliset tapahtumat
  • virheiden tekeminen muiden nähden

Sosiaalisesta ahdistuksesta kärsivä henkilö saattaa ajatella:

”Entä jos sanon jotain typerää?”

”Entä jos punastun?”

”Entä jos nolaan itseni?”

Keskeinen pelko liittyy tilanteeseen.

Mikä on estynyt persoonallisuushäiriö?

Estynyt persoonallisuushäiriö (Avoidant Personality Disorder, AvPD) liittyy usein paljon syvempään kokemukseen itsestä.

Tyypillisiä piirteitä ovat:

  • voimakas häpeäherkkyys
  • jatkuva riittämättömyyden tunne
  • pelko torjutuksi tulemisesta
  • vaikeus luottaa muiden hyväksyntään
  • sosiaalinen vetäytyminen
  • kielteinen minäkuva

Estyneestä persoonallisuushäiriöstä kärsivä ei yleensä ajattele:

”Pelkään tätä tilannetta.”

Vaan pikemminkin:

”Pelkään, että ihmiset näkevät millainen todella olen.”

Tai:

”Jos muut tutustuvat minuun, he huomaavat etten kelpaa.”

Keskeinen pelko liittyy omaan arvoon ihmisenä.

Sosiaalinen ahdistus pelkää tilanteita, estynyt persoonallisuus pelkää hylkäämistä

Tämä on ehkä kaikkein tärkein ero.

Sosiaalisessa ahdistuksessa ihminen pelkää:

  • mokaamista
  • epäonnistumista
  • huomion kohteeksi joutumista
  • nolatuksi tulemista

Estyneessä persoonallisuushäiriössä ihminen pelkää:

  • torjutuksi tulemista
  • läheisyyttä
  • hylätyksi tulemista
  • paljastuvansa riittämättömäksi
  • sitä, ettei kelpaa toisille

Sosiaalisesti ahdistunut ihminen voi pelätä esitelmän pitämistä.

Estynyt ihminen voi pelätä sitä, että joku todella oppii tuntemaan hänet.

Miten estynyt persoonallisuushäiriö näkyy ihmissuhteissa?

Moni estyneestä persoonallisuudesta kärsivä ihminen kaipaa läheisyyttä erittäin paljon.

Tästä syntyy paradoksaalinen tilanne.

Hän haluaa:

  • ystävyyssuhteita
  • parisuhteen
  • yhteyttä muihin ihmisiin

Mutta samalla hän pelkää:

  • arvostelua
  • häpeää
  • hylkäämistä
  • pettymystä

Tämän seurauksena hän vetäytyy juuri silloin, kun eniten kaipaisi yhteyttä.

Moni kuvaa kokemusta näin:

”Olen yksinäinen, mutta ihmisten lähelle meneminen tuntuu liian pelottavalta.”

Estyneessä persoonallisuushäiriössä minäkuva on usein hauraampi

Sosiaalisesti ahdistunut henkilö voi ajatella:

”Olen ihan hyvä tyyppi, mutta esiintyminen pelottaa minua.”

Estynyt henkilö saattaa ajatella:

”Minussa on jotain perustavanlaatuisesti vialla.”

Tyypillisiä uskomuksia voivat olla:

  • En kelpaa.
  • Olen huonompi kuin muut.
  • Muut ovat minua parempia.
  • Kukaan ei oikeasti halua minua lähelleen.
  • Jos ihmiset tuntevat minut paremmin, he hylkäävät minut.

Tämän vuoksi estyneen persoonallisuushäiriön vaikutukset ulottuvat usein paljon laajemmalle kuin pelkkiin sosiaalisiin tilanteisiin.

Miten estynyt persoonallisuushäiriö ja sosiaalinen ahdistus vaikuttavat arkeen?

Sosiaalinen ahdistus näkyy usein tietyissä tilanteissa

Esimerkiksi:

  • esiintymistilanteissa
  • palavereissa
  • työhaastatteluissa
  • juhlissa
  • uusien ihmisten tapaamisessa

Tilanteiden ulkopuolella ihminen voi voida varsin hyvin.

Estynyt persoonallisuushäiriö näkyy usein koko elämässä

Se voi vaikuttaa:

  • ystävyyssuhteisiin
  • parisuhteisiin
  • opiskeluun
  • työelämään
  • harrastuksiin
  • identiteettiin
  • itsetuntoon

Siksi estyneen persoonallisuushäiriön vaikutukset ovat usein pitkäkestoisempia ja laaja-alaisempia.

Voiko ihmisellä olla sekä sosiaalinen ahdistus että estynyt persoonallisuushäiriö?

Kyllä.

Itse asiassa tämä on hyvin tavallista.

Tutkimuksissa on havaittu merkittävää päällekkäisyyttä näiden häiriöiden välillä.

Monilla estynyttä persoonallisuushäiriötä sairastavilla on myös sosiaalisen ahdistuksen oireita.

Kaikki sosiaalisesta ahdistuksesta kärsivät eivät kuitenkaan täytä estyneen persoonallisuushäiriön kriteerejä.

Tämän vuoksi perusteellinen arviointi on tärkeää.

Miten estynyttä persoonallisuushäiriötä hoidetaan?

Sosiaalisen ahdistuksen hoidossa käytetään usein:

  • kognitiivista käyttäytymisterapiaa (KBT)
  • altistusharjoituksia
  • SSRI-lääkkeitä
  • SNRI-lääkkeitä

Estyneen persoonallisuushäiriön hoidossa painopiste on usein laajempi.

Työskentelyssä keskitytään esimerkiksi:

  • häpeän ymmärtämiseen
  • minäkuvan vahvistamiseen
  • ihmissuhdemallien tutkimiseen
  • turvallisen läheisyyden rakentamiseen
  • tunteiden tunnistamiseen

Tutkimusnäyttöä on erityisesti:

  • skeematerapiasta
  • mentalisaatiopohjaisesta terapiasta (MBT)
  • kognitiivisesta terapiasta
  • ryhmäterapiasta
  • metakognitiivisesta interpersonaalisesta terapiasta (MIT)

Lisäksi RO-DKT:n näkökulma on herättänyt kasvavaa kiinnostusta erityisesti silloin, kun estyneeseen persoonallisuuteen liittyy voimakasta ylikontrollia, sosiaalista vetäytymistä ja emotionaalista yksinäisyyttä.

Mistä tiedän, kummasta on todennäköisemmin kyse?

Voit pohtia seuraavia kysymyksiä:

Sosiaalinen ahdistus voi olla todennäköisempi, jos:

  • pelkäät erityisesti tiettyjä tilanteita
  • jännittäminen liittyy esiintymiseen tai huomion kohteena olemiseen
  • koet itsesi pohjimmiltasi yhtä arvokkaaksi kuin muut
  • ihmissuhteet tuntuvat muuten mahdollisilta

Estynyt persoonallisuushäiriö voi olla todennäköisempi, jos:

  • tunnet olevasi perustavanlaatuisesti riittämätön
  • pelkäät torjutuksi tulemista lähes kaikissa ihmissuhteissa
  • vältät läheisyyttä, vaikka kaipaat sitä
  • häpeä vaikuttaa voimakkaasti elämääsi
  • yksinäisyys on pitkäaikainen ongelma

Yhteenveto

Sosiaalinen ahdistus ja estynyt persoonallisuushäiriö muistuttavat toisiaan monella tavalla, mutta niiden ytimessä on usein erilainen kokemus.

Sosiaalisessa ahdistuksessa keskeinen pelko liittyy tilanteisiin:

”Entä jos nolaan itseni?”

Estyneessä persoonallisuushäiriössä keskeinen pelko liittyy omaan ihmisarvoon:

”Entä jos ihmiset näkevät, etten kelpaa?”

Molemmat voivat aiheuttaa voimakasta kärsimystä, mutta molempiin on myös mahdollista saada apua.

Usein ensimmäinen askel ei ole ongelman poistaminen.

Se on sen ymmärtäminen, mikä pelko todella ohjaa omaa elämää.

Lue lisää estyneestä persoonallisuushäiriöstä

Estyneeseen persoonallisuushäiriöön liittyvät usein voimakas herkkyys arvostelulle, häpeä, pelko torjutuksi tulemisesta sekä vaikeudet ihmissuhteissa. Tutustu tarkemmin oireisiin, taustatekijöihin, hoitovaihtoehtoihin ja toipumiseen.

→ Estynyt persoonallisuushäiriö – oireet, syyt ja hoito

Scroll to Top