Miksi läheisyys tuntuu samaan aikaan niin tärkeältä ja niin pelottavalta?
Moni estyneestä persoonallisuushäiriöstä (AvPD) tai voimakkaista estyneistä persoonallisuuspiirteistä kärsivä tunnistaa tämän ristiriidan: hän kaipaa läheistä parisuhdetta, yhteyttä ja hyväksyntää, mutta samaan aikaan läheisyys herättää voimakasta pelkoa. Juuri silloin, kun toinen ihminen alkaa tulla tärkeäksi, syntyy myös pelko torjutuksi, arvostelluksi tai hylätyksi tulemisesta.
Tämä ei johdu siitä, ettei ihminen haluaisi läheisyyttä.
Päinvastoin.
Usein juuri läheisyys on asia, jota hän kaipaa kaikkein eniten.
Haluan parisuhteen, mutta pelkään tulla nähdyksi
Monet estyneestä persoonallisuudesta kärsivät kuvaavat samaa sisäistä kokemusta:
He haluavat:
- tulla rakastetuiksi
- jakaa elämänsä toisen kanssa
- kokea yhteenkuuluvuutta
- tuntea olevansa tärkeitä jollekin
Mutta samaan aikaan mieleen nousee kysymyksiä:
- Mitä jos en riitä?
- Mitä jos toinen pettyy minuun?
- Mitä jos tulen hylätyksi?
- Mitä jos paljastuu, millainen oikeasti olen?
Näiden pelkojen vuoksi ihminen saattaa vetäytyä juuri silloin, kun yhteys olisi mahdollinen.
Ulkopuolisen silmissä tämä voi näyttää ristiriitaiselta.
Todellisuudessa kyse on yrityksestä suojella itseään kivulta.
Pelokas kiintymystyyli luo sisäisen ristiriidan
Monilla estyneistä persoonallisuuspiirteistä kärsivillä esiintyy niin sanottua pelokasta kiintymystyyliä.
Siinä yhdistyvät kaksi voimakasta tarvetta:
- läheisyyden kaipuu
- läheisyyden pelko
Ihminen toivoo yhteyttä mutta ei täysin uskalla luottaa siihen, että toinen pysyy hänen rinnallaan.
Sisäinen dialogi voi kuulostaa tältä:
”Mene lähemmäs.”
ja samaan aikaan:
”Pysy kauempana, ettet tule satutetuksi.”
Kun nämä kaksi voimaa vetävät eri suuntiin, ihmissuhteista tulee helposti kuormittavia.
Läheisyys tuntuu turvalliselta ja uhkaavalta yhtä aikaa.
Miksi parisuhteen aloittaminen voi olla vaikeaa?
Moni estynyt ihminen odottaa hyvin pitkään ennen kuin uskaltaa ottaa romanttisen riskin.
Toisen kiinnostusta saatetaan tarkkailla kuukausia tai jopa vuosia.
Pienimpiäkin vihjeitä analysoidaan tarkasti.
Viestejä luetaan uudelleen.
Katseita tulkitaan.
Keskusteluja käydään mielessä läpi jälkikäteen.
Taustalla on usein ajatus:
”Voin lähestyä vasta sitten, kun tiedän varmasti tulevani hyväksytyksi.”
Ongelma on, ettei täydellistä varmuutta ihmissuhteissa koskaan ole.
Tämän vuoksi moni jää odottamaan turvallista hetkeä, joka ei koskaan tunnu täysin turvalliselta.
Miksi estynyt ihminen voi näyttää etäiseltä?
Yksi estyneen persoonallisuuden vaikeimmista puolista on se, että ulospäin näkyvä käyttäytyminen ei aina vastaa sisäistä kokemusta.
Kumppani voi nähdä:
- hiljaisuutta
- vetäytymistä
- niukkaa tunneilmaisua
- varovaisuutta
Sisäisesti tunteet voivat kuitenkin olla hyvin voimakkaita.
Moni pelkää esimerkiksi:
- olevansa liian vaativa
- näyttävänsä heikolta
- tulevansa nauretuksi
- menettävänsä hyväksynnän
Siksi rakkaus jää joskus näkymättömäksi juuri silloin, kun sitä haluaisi kaikkein eniten näyttää.
Miksi omat tarpeet katoavat parisuhteessa?
Monille estyneistä persoonallisuuspiirteistä kärsiville on tuttu kokemus siitä, että omat tarpeet jäävät helposti sivuun.
Parisuhteessa tämä voi näkyä esimerkiksi niin, että henkilö:
- mukautuu jatkuvasti kumppanin toiveisiin
- välttelee erimielisyyksiä
- sanoo ”ihan sama”, vaikka asia olisi tärkeä
- jättää pettymyksensä ilmaisematta
- yrittää olla mahdollisimman helppo kumppani
Lyhyellä aikavälillä tämä voi vähentää ristiriitojen pelkoa.
Pitkällä aikavälillä seuraukset voivat olla päinvastaisia.
Ihminen alkaa vähitellen kokea, ettei häntä nähdä tai tunneta aidosti.
Voiko parisuhteessa olla yksinäinen?
Kyllä voi.
Tämä on yksi estyneen persoonallisuuden tavallisimmista mutta vähiten puhutuista kokemuksista.
Jos ihminen näyttää toisille vain sen version itsestään, jonka kokee turvalliseksi näyttää, hän voi jäädä kaipaamaan syvempää yhteyttä.
Silloin syntyy paradoksaalinen tilanne:
Parisuhde on olemassa, mutta kokemus aidosti nähdyksi tulemisesta puuttuu.
Moni kuvaa tätä tunteena:
”Minut kyllä tunnetaan, mutta ei oikeasti.”
tai
”Olen ihmisen vieressä, mutta silti yksin.”
Turvallinen parisuhde voi tukea toipumista
Vaikka läheisyys herättää pelkoa, turvalliset ihmissuhteet ovat myös yksi tärkeimmistä toipumisen mahdollistajista.
Turvallisessa suhteessa ihminen voi vähitellen oppia, että:
- virheet eivät johda hylkäämiseen
- erimielisyys ei tarkoita suhteen loppumista
- omia tarpeita saa ilmaista
- tunteita voi näyttää avoimesti
- läheisyys voi olla turvallista
Nämä kokemukset eivät yleensä muuta vuosien aikana syntyneitä pelkoja yhdessä hetkessä.
Ne rakentavat vähitellen uudenlaista käsitystä sekä itsestä että muista ihmisistä.
Voiko estynyt ihminen rakentaa hyvän parisuhteen?
Ehdottomasti voi.
Estynyt persoonallisuushäiriö ei estä rakastamasta eikä tulemasta rakastetuksi.
Toipuminen ei tarkoita sitä, että pelko katoaisi kokonaan.
Useimmiten se tarkoittaa sitä, että ihminen oppii toimimaan myös silloin, kun pelko on läsnä.
Moni oppii vähitellen:
- ilmaisemaan tarpeitaan
- asettamaan rajoja
- kertomaan pettymyksistään
- näyttämään tunteitaan
- luottamaan enemmän toisiin ihmisiin
- suhtautumaan itseensä lempeämmin
Näiden taitojen myötä läheisyys alkaa tuntua vähemmän uhkaavalta.
Läheisyyden pelon alla on usein kaipuu yhteyteen
Ehkä tärkein asia estyneessä persoonallisuudessa on ymmärtää tämä:
Läheisyyden pelko ei yleensä tarkoita, ettei ihminen haluaisi läheisyyttä.
Hyvin usein se tarkoittaa juuri päinvastaista.
Mitä tärkeämmäksi toinen ihminen tulee, sitä enemmän herää myös pelko hänen menettämisestään.
Siksi estyneen persoonallisuuden ytimessä ei ole välinpitämättömyys.
Sen ytimessä on usein syvä kaipuu yhteyteen, hyväksyntään ja nähdyksi tulemiseen.
Ja juuri siksi toipuminen ei tarkoita sitä, että oppii olemaan yksin.
Se tarkoittaa sitä, että uskaltaa vähitellen tulla näkyväksi toiselle ihmiselle sellaisena kuin todella on.
Lue lisää estyneestä persoonallisuushäiriöstä
Estyneeseen persoonallisuushäiriöön liittyvät usein voimakas herkkyys arvostelulle, häpeä, pelko torjutuksi tulemisesta, vaikeudet läheisissä ihmissuhteissa sekä taipumus vetäytyä sosiaalisista tilanteista. Tutustu tarkemmin oireisiin, taustatekijöihin, hoitovaihtoehtoihin ja toipumiseen.
