Estynyt persoonallisuus ja ylikontrolli – kun tunteet tuntuvat liian vaarallisilta

Moni estyneestä persoonallisuudesta kärsivä tunnistaa tämän kokemuksen:

”Ajattelen paljon, mutta en oikein tiedä mitä tunnen.”

Tai:

”Tiedän olevani ahdistunut, mutta en osaa sanoa miksi.”

Tai:

”Pelkään, että menetän hallinnan, jos päästän tunteet esiin.”

Estynyt persoonallisuushäiriö (Avoidant Personality Disorder, AvPD) yhdistetään usein ujouteen, sosiaaliseen ahdistukseen ja vetäytymiseen. Nämä ovat kuitenkin usein vain näkyvin osa ilmiötä.

Pinnan alla vaikuttaa usein jotakin syvempää: ylikontrolli. Ylikontrolli tarkoittaa taipumusta hallita tunteita, käyttäytymistä ja ihmissuhteita niin voimakkaasti, että joustavuus, läheisyys ja spontaanius alkavat kärsiä. Alun perin kontrolli on voinut auttaa selviytymään. Ajan myötä siitä voi kuitenkin tulla näkymätön vankila.

Mitä ylikontrolli tarkoittaa käytännössä?

Moni kuvittelee kontrollin näyttävän ulospäin jäykältä tai hallitsevalta käyttäytymiseltä.

Useimmiten näin ei ole.

Monet ylikontrolloidut ihmiset näyttävät:

  • tunnollisilta
  • vastuullisilta
  • harkitsevilta
  • kohteliailta
  • rauhallisilta

He vaikuttavat ihmisiltä, joilla asiat ovat hyvin hallinnassa.

Todellisuudessa suuri osa energiasta voi kulua tunteiden pidättelyyn.

Esimerkiksi:

  • pettymys jää kertomatta
  • suru jää näyttämättä
  • viha jää ilmaisematta
  • läheisyyden kaipuu jää sanomatta

Ulkopuolelta ihminen vaikuttaa tasapainoiselta.

Sisällä voi kuitenkin olla voimakasta ahdistusta, häpeää tai yksinäisyyttä.

Tunteita voi olla paljon, vaikka niitä on vaikea tunnistaa

Tutkimuksissa estyneen persoonallisuuden yhteydessä on havaittu tavallista enemmän aleksitymiaa, eli vaikeutta tunnistaa, nimetä ja kuvata omia tunteita.

Tämä ei tarkoita tunteettomuutta.

Päinvastoin.

Monilla estyneestä persoonallisuudesta kärsivillä tunteita on runsaasti, mutta niitä on vaikea jäsentää.

Tämän vuoksi keskustelu omasta kokemuksesta muuttuu helposti analysoinniksi.

Sen sijaan että ihminen sanoisi:

”Olen surullinen.”

hän saattaa sanoa:

”Olen pohtinut tätä asiaa paljon.”

Tai:

”Tässä tilanteessa on monia näkökulmia.”

Ajattelu korvaa vähitellen tunnekokemuksen.

Mieli analysoi sitä, mitä sydän yrittää kertoa.

Kun keho kantaa tunteita mielen puolesta

Tunteiden välttely ei poista tunteita.

Usein ne siirtyvät toiseen paikkaan.

Kehoon.

Moni estyneestä persoonallisuudesta kärsivä kuvaa esimerkiksi:

  • jatkuvaa lihasjännitystä
  • vatsavaivoja
  • päänsärkyä
  • uupumusta
  • levottomuutta
  • epämääräistä huonovointisuutta

Joskus ihminen huomaa olevansa täysin loppu ilman selvää syytä.

Todellisuudessa keho saattaa kantaa sellaista tunnekuormaa, jota mieli ei ole vielä kyennyt tunnistamaan tai sanoittamaan.

Miksi tunteet tuntuvat vaarallisilta?

Monille estyneestä persoonallisuudesta kärsiville tunteet eivät ole vain epämukavia.

Ne tuntuvat uhkaavilta.

Taustalla voi olla syviä uskomuksia, kuten:

  • Jos näytän tunteeni, minut torjutaan.
  • Jos suutun, menetän hallinnan.
  • Jos olen haavoittuvainen, minua satutetaan.
  • Jos kerron tarpeistani, olen taakkana muille.

Tällöin ihminen ei pelkää ainoastaan arvostelua tai hylkäämistä.

Hän alkaa pelätä myös omaa tunne-elämäänsä.

Kun tunteita pidättelee liian pitkään

Moni uskoo, että tunteiden kontrollointi vähentää kärsimystä.

Lyhyellä aikavälillä näin voikin olla.

Pidemmällä aikavälillä tapahtuu usein päinvastoin.

Käsittelemättömät tunteet eivät katoa.

Ne kasaantuvat.

Lopulta pienikin vastoinkäyminen voi tuntua ylivoimaiselta.

Esimerkiksi:

  • kriittinen kommentti
  • ristiriita parisuhteessa
  • epäonnistuminen työssä
  • kokemus torjutuksi tulemisesta

voi laukaista paljon suuremman reaktion kuin tilanteesta yksinään olisi odotettavissa.

Kyse ei yleensä ole vain kyseisestä tilanteesta.

Se on viimeinen pisara kuormaan, jota on kannettu pitkään yksin.

Kun vastaan tulee ”seinä”

Monet estyneestä persoonallisuudesta kärsivät kuvaavat kokemusta, jossa kaikki pysähtyy.

Ei jaksa vastata viesteihin.

Ei jaksa tehdä päätöksiä.

Ei jaksa tavata ihmisiä.

Ei jaksa edes miettiä, mistä aloittaa.

Moni kutsuu tätä kokemusta ”seinäksi”.

Psykologisesti kyse voi olla hermoston suojautumiskeinosta.

Kun kuormitusta kertyy liikaa, elimistö siirtyy säästämään voimavaroja.

Ulkopuolelta ihminen voi näyttää:

  • laiskalta
  • välinpitämättömältä
  • passiiviselta

Todellisuudessa kyse on usein ylikuormittuneesta hermostosta, joka ei enää kykene puskemaan eteenpäin.

Miksi vetäytyminen tuntuu turvalliselta?

Kun tunteet tuntuvat hallitsemattomilta, vetäytyminen tarjoaa helpotuksen.

Moni hakeutuu esimerkiksi:

  • yksinoloon
  • somen pariin
  • sarjojen katseluun
  • yliajatteluun
  • prokrastinaatioon

Nämä eivät yleensä ole merkkejä laiskuudesta tai välinpitämättömyydestä.

Usein ne ovat yrityksiä säädellä ylivoimaista tunnekuormitusta.

Ongelma on, että samalla ihminen menettää mahdollisuuden saada kokemuksia, jotka voisivat haastaa hänen pelkojaan.

Miksi ihmissuhteet väsyttävät?

Estyneessä persoonallisuudessa ihmissuhteet eivät kuormita ainoastaan siksi, että ne jännittävät.

Ne kuormittavat siksi, että ne herättävät niin paljon tunteita.

Läheisyys voi herättää:

  • iloa
  • toivoa
  • kiintymystä
  • epävarmuutta
  • häpeää
  • hylätyksi tulemisen pelkoa

Kun tunteiden säätely on vaikeaa, myös läheisyys alkaa tuntua vaaralliselta.

Tällöin vetäytyminen näyttäytyy turvallisimpana vaihtoehtona, vaikka samalla yksinäisyys lisääntyy.

Voiko ylikontrollista oppia pois?

Kyllä voi.

Tavoitteena ei ole luopua tunnollisuudesta tai vastuullisuudesta.

Tavoitteena on lisätä joustavuutta.

Toipumisessa keskeistä on opetella:

  • tunnistamaan tunteita aikaisemmin
  • nimeämään niitä
  • ilmaisemaan niitä turvallisesti
  • sietämään haavoittuvuutta
  • ottamaan pieniä sosiaalisia riskejä

Moni huomaa ajan myötä, ettei läheisyys synny täydellisyydestä.

Se syntyy aitoudesta.

Miten RO-DKT voi auttaa?

RO-DKT (radikaalisti avoin dialektinen käyttäytymisterapia) on kehitetty erityisesti ihmisille, joiden vaikeuksien taustalla on ylikontrolli.

Terapiassa harjoitellaan muun muassa:

  • tunteiden tehokasta ilmaisua
  • avoimuutta
  • palautteen vastaanottamista
  • psykologista joustavuutta
  • yhteyden rakentamista muihin ihmisiin

Tavoitteena ei ole vähentää itsehillintää.

Tavoitteena on estää itsehillintää muuttumasta esteeksi läheisyydelle.

Yhteenveto

Estyneessä persoonallisuudessa ongelmana ei yleensä ole tunteiden puute.

Usein ongelmana on se, että tunteita kontrolloidaan niin voimakkaasti, etteivät ne pääse näkyviksi edes ihmiselle itselleen.

Ylikontrolli suojaa häpeältä, torjutuksi tulemiselta ja emotionaaliselta kivulta.

Samaan aikaan se voi estää:

  • läheisyyttä
  • aitoutta
  • yhteyttä
  • hyväksytyksi tulemisen kokemusta

Toipuminen alkaa usein pienestä mutta merkittävästä muutoksesta:

Ei siitä, että tunteet katoaisivat.

Vaan siitä, että ne alkavat tuntua hieman vähemmän vaarallisilta.

Ja joskus juuri ne tunteet, joita on kaikkein eniten yrittänyt piilottaa, muodostuvatkin sillaksi takaisin yhteyteen muiden ihmisten kanssa.

Lue lisää estyneestä persoonallisuushäiriöstä

Estyneeseen persoonallisuushäiriöön liittyvät usein voimakas häpeä, pelko torjutuksi tulemisesta, vaikeudet tunnistaa ja ilmaista tunteita sekä taipumus vetäytyä ihmissuhteista. Tutustu tarkemmin oireisiin, taustatekijöihin, hoitovaihtoehtoihin ja toipumiseen.

→ Estynyt persoonallisuushäiriö – oireet, syyt ja hoito

Scroll to Top