Miksi anoreksiasta irti päästäminen tuntuu niin vaikealta? Tutkimukset viittaavat yllättävään syyhyn
Moni anoreksiasta toipuva ihmettelee samaa asiaa.
”Jos tiedän, että sairaus vahingoittaa minua, miksi siitä on silti niin vaikea luopua?”
Läheiset saattavat kysyä:
”Miksi hän ei vain ala syödä enemmän?”
Kysymys on ymmärrettävä. Ulkopuolelta katsottuna ratkaisu voi näyttää yksinkertaiselta. Todellisuudessa anoreksiasta toipuminen on kuitenkin paljon enemmän kuin ruokailun muuttamista.
Viime vuosien tutkimukset viittaavat siihen, että anoreksian sitkeys saattaa liittyä ylikontrolliin, epävarmuuden sietämättömyyteen, perfektionismiin sekä tapaan, jolla ihminen alkaa vähitellen hahmottaa itseään sairauden kautta.
Kyse ei välttämättä ole ruoasta
Anoreksiaa pidetään usein syömisen häiriönä.
Vaikka syömiseen liittyvät oireet ovat näkyvin osa sairautta, tutkimukset osoittavat, että monilla sairastuneilla taustalla vaikuttavat myös:
- voimakas tunnollisuus
- perfektionismi
- sääntöjen noudattaminen
- virheiden välttäminen
- kognitiivinen joustamattomuus
- voimakas kontrollin tarve
Moni sairastunut on ollut tunnollinen, vastuullinen ja vaativa itseään kohtaan jo ennen sairastumistaan.
Kontrolleri mielessä etsii turvallisuutta
Ihmiset tarvitsevat turvallisuuden tunnetta.
Joillekin turvallisuutta tuottavat läheiset ihmissuhteet.
Joillekin turvallisuutta tuottaa ennakoitava arki.
Ylikontrolliin taipuvaiselle henkilölle turvallisuutta voi alkaa tuottaa kontrolli.
Kun elämässä on epävarmuutta, mieli voi alkaa etsiä asioita, joita voi hallita täydellisesti.
Ruoka, liikunta, paino ja keho ovat tällaisia asioita.
Aluksi kontrolli voi jopa tuntua hyödylliseltä:
- syöminen muuttuu ”terveellisemmäksi”
- liikunta lisääntyy
- olo tuntuu järjestelmällisemmältä
- suorittaminen onnistuu
Vähitellen kontrolli alkaa kuitenkin hallita ihmistä enemmän kuin ihminen kontrollia.
Tutkimukset eivät puhu kontrollin puutteesta vaan kontrollin liikamäärästä
Monissa mielenterveyshäiriöissä ongelmana on impulsiivisuus.
Anoreksiassa kuva näyttää osittain päinvastaiselta.
Aivotutkimuksissa on havaittu, että anoreksiaan voi liittyä korostunut kognitiivinen kontrolli ja poikkeuksellisen vahva kyky jatkaa tavoitteellista toimintaa myös silloin, kun siitä aiheutuu haittaa.
Toisin sanoen ongelma ei välttämättä ole heikko itsehillintä.
Ongelma voi olla liiallinen itsehillintä.
Tämä auttaa ymmärtämään, miksi henkilö pystyy jatkamaan syömisen rajoittamista silloinkin, kun keho kärsii.
Miksi epävarmuus tuntuu niin vaikealta?
Yksi viime vuosien kiinnostavimmista tutkimuslöydöksistä liittyy epävarmuuden sietämättömyyteen.
Monille anoreksiaa sairastaville epävarmuus tuntuu erityisen kuormittavalta.
Epävarmuutta voivat aiheuttaa esimerkiksi ajatukset:
- Entä jos lihon?
- Entä jos en hallitse syömistäni?
- Entä jos epäonnistun?
- Entä jos teen virheen?
Kontrolli tarjoaa hetkellisen vastauksen näihin pelkoihin.
Kalorien laskeminen.
Painon tarkistaminen.
Ruoan punnitseminen.
Liikunnan lisääminen.
Hetkeksi epävarmuus vähenee.
Valitettavasti helpotus jää usein lyhytaikaiseksi, jolloin kontrollin tarve kasvaa entisestään.
Kun anoreksiasta tulee osa identiteettiä
Eräs vähemmän tunnettu tutkimuslinja on tarkastellut sitä, miten syömishäiriö vaikuttaa ihmisen käsitykseen itsestään.
Pitkittyessään anoreksia voi alkaa kietoutua osaksi identiteettiä.
Henkilö saattaa huomata määrittelevänsä itseään esimerkiksi näin:
- Olen kurinalainen.
- Olen vahva.
- Olen se, joka pärjää.
- Olen se, joka pystyy kontrolloimaan itseään.
Tällöin anoreksiasta luopuminen ei ole pelkästään syömisen muuttamista.
Se voi tuntua siltä kuin joutuisi luopumaan osasta itseään.
Tämä tekee toipumisesta huomattavasti vaikeampaa kuin moni ulkopuolinen ymmärtää.
Miksi läheisten on tärkeää tietää tämä?
Kun anoreksia nähdään vain ruokaan liittyvänä ongelmana, sairastunut voi helposti tulla väärinymmärretyksi.
Läheiset saattavat nähdä:
- ruoan välttelyn
- liikunnan
- painon tarkistamisen
mutta eivät sitä ahdistusta, epävarmuutta ja pelkoa, joita niiden taustalla voi olla.
Usein oireiden alla on yritys selviytyä vaikeista tunteista ja luoda turvallisuuden tunnetta.
Mitä toipuminen oikeastaan tarkoittaa?
Toipuminen ei tarkoita vain sitä, että paino normalisoituu.
Monelle se tarkoittaa myös uudenlaisen suhteen rakentamista:
- epävarmuuteen
- virheisiin
- tunteisiin
- omaan keskeneräisyyteen
Tästä syystä anoreksian hoidossa tarvitaan usein enemmän kuin pelkkää ravitsemuksen korjaamista.
Tarvitaan taitoja, jotka auttavat sietämään epävarmuutta, joustamaan omista säännöistä ja rakentamaan turvallisuuden tunnetta muualle kuin kontrolliin.
Yhteenveto
Anoreksiasta irti päästäminen ei ole vaikeaa siksi, että sairastunut ei ymmärtäisi tilanteensa vakavuutta.
Usein vaikeus liittyy siihen, että sairaus on vuosien aikana alkanut tarjota:
- turvallisuutta
- hallinnan tunnetta
- onnistumisen kokemuksia
- identiteettiä
Siksi anoreksiasta toipuminen ei ole vain syömisen muuttamista.
Se on vähitellen tapahtuvaa siirtymistä elämästä, jossa turvallisuus perustuu kontrolliin, kohti elämää, jossa turvallisuus voi löytyä myös joustavuudesta, ihmissuhteista ja omana itsenä olemisesta.
Lähteet
Foerde, K., Steinglass, J. E., Walsh, B. T., & Simpson, H. B. (2025). Exaggerated frontoparietal control over cognitive effort-based decision-making in young women with anorexia nervosa. Molecular Psychiatry, 30(3), 861–869. https://doi.org/10.1038/s41380-024-02712-4
Göller, S., Nickel, K., Horster, I., Endres, D., Zeeck, A., Domschke, K., & Herpertz-Dahlmann, B. (2022). State or trait: The neurobiology of anorexia nervosa – Contributions of a functional magnetic resonance imaging study. Journal of Eating Disorders, 10(1), 77. https://doi.org/10.1186/s40337-022-00598-7
Smith, K. E., & Mason, T. B. (2018). Rumination and eating disorder psychopathology: A meta-analysis. International Journal of Eating Disorders, 51(6), 497–517. https://doi.org/10.1002/eat.22883
Wayda-Zalewska, M., Pluta, A., Wolak, T., Wojtczak, M., Wojciechowski, J., & Kucharska, K. (2025). Interaction between emotion lability, emotion regulation and structural brain abnormalities in patients with anorexia nervosa and borderline personality disorder. Frontiers in Neuroscience, 19, 1545599. https://doi.org/10.3389/fnins.2025.1545599
