Anoreksia ei ehkä olekaan syömisen häiriö – mitä tutkimukset kertovat ylikontrollista?
Moni ajattelee, että anoreksia johtuu laihuuden tavoittelusta tai vääristyneestä kehonkuvasta. Nämä ovat usein osa sairautta, mutta viime vuosien tutkimukset viittaavat siihen, että ne eivät välttämättä kerro koko tarinaa.
Yhä useammassa tutkimuksessa anoreksian taustalta löytyy samoja ilmiöitä:
- perfektionismi
- ylikontrolli
- virheiden pelko
- epävarmuuden sietämättömyys
- märehtiminen
- pakonomaiset ajatusmallit
- vaikeus joustaa omista säännöistä
Näiden löydösten perusteella osa tutkijoista on alkanut tarkastella anoreksiaa ennen kaikkea ylikontrollin näkökulmasta.
Mitä ylikontrolli tarkoittaa?
Ylikontrolli ei tarkoita pelkästään hyvää itsehillintää.
Ylikontrollissa ihminen:
- asettaa itselleen poikkeuksellisen korkeat vaatimukset
- pyrkii välttämään virheitä
- pitää tunteensa piilossa
- toimii mieluummin sääntöjen kuin tunteidensa mukaan
- kokee epävarmuuden vaikeasti siedettävänä
Monet näistä piirteistä ovat yhteiskunnassamme arvostettuja. Tunnollisuus, ahkeruus ja itsekurin kyky voivat auttaa menestymään koulussa, työssä ja harrastuksissa.
Ongelma syntyy silloin, kun kontrollista tulee niin tärkeää, että se alkaa kaventaa elämää.
Miksi juuri anoreksia?
Anoreksia voi tarjota ylikontrolloidulle mielelle jotakin hyvin houkuttelevaa: tunteen täydellisestä hallinnasta.
Ruoka on konkreettinen asia, jota voi:
- mitata
- laskea
- punnita
- suunnitella
- kontrolloida
Kun muu elämä tuntuu epävarmalta, syömisen kontrollointi saattaa luoda hetkellisen turvallisuuden tunteen.
Moni sairastunut kuvaa, että sairauden alkuvaiheessa kontrolli tuntui jopa helpottavalta.
Entä pakko-oireet?
Tutkimukset ovat osoittaneet, että anoreksiaan liittyy paljon samoja piirteitä kuin pakko-oireiseen häiriöön (OCD) ja pakko-oireiseen persoonallisuuteen (OCPD).
Näitä ovat esimerkiksi:
- rituaalit
- toistuvat tarkistukset
- voimakas tunnollisuus
- perfektionismi
- sääntöjen noudattaminen
- virheiden välttäminen
Siksi moni anoreksiaa sairastava huomaa, että kyse ei ole pelkästään ruoasta.
Mieli voi alkaa vaatia jatkuvaa varmistelua:
- Söinkö liikaa?
- Liikuinko tarpeeksi?
- Teinkö virheen?
- Entä jos menetän kontrollin?
Epävarmuus voi olla suurempi ongelma kuin ruoka
Yksi kiinnostavimmista viime vuosien löydöksistä liittyy epävarmuuden sietämättömyyteen.
Monille anoreksiaa sairastaville epävarmuus tuntuu erityisen vaikealta.
Epävarmuutta voivat herättää esimerkiksi:
- muutokset painossa
- ruokamäärät
- tulevaisuus
- ihmissuhteet
- omat tunteet
Kontrollointi voi hetkellisesti vähentää tätä epävarmuuden tunnetta.
Valitettavasti vaikutus on usein lyhytaikainen.
Pian mieli alkaa etsiä seuraavaa asiaa, jonka voisi varmistaa tai kontrolloida.
Miksi toipuminen tuntuu niin vaikealta?
Jos anoreksia olisi pelkästään syömiseen liittyvä ongelma, ratkaisu olisi yksinkertainen:
syö enemmän.
Todellisuudessa monet sairastuneet tietävät jo, että heidän pitäisi syödä enemmän.
Ongelma on, että samalla pitäisi luopua siitä turvallisuuden tunteesta, jonka kontrolli on vuosien aikana rakentanut.
Siksi toipuminen ei yleensä ole vain ruokailun muuttamista.
Se on myös uuden suhteen rakentamista:
- epävarmuuteen
- virheisiin
- tunteisiin
- omaan keskeneräisyyteen
Mitä RO-DKT tuo tähän näkökulmaan?
Radikaalisti avoin dialektinen käyttäytymisterapia (RO-DKT) perustuu ajatukseen, että osa mielenterveyden ongelmista liittyy liialliseen kontrolliin.
Tavoitteena ei ole vähentää tervettä itsekuria.
Tavoitteena on lisätä:
- joustavuutta
- avoimuutta
- sosiaalista yhteyttä
- kykyä toimia myös silloin, kun kaikkea ei voi kontrolloida
Monelle anoreksiaa sairastavalle juuri tämä näkökulma tuntuu ensimmäistä kertaa osuvan asian ytimeen.
Yhteenveto
Anoreksiaa on pitkään pidetty ensisijaisesti syömisen ja kehonkuvan häiriönä. Viime vuosien tutkimukset viittaavat kuitenkin siihen, että taustalla voi olla paljon laajempi ilmiö: ylikontrolli.
Kun perfektionismi, epävarmuuden sietämättömyys, virheiden pelko ja pakonomaiset ajattelumallit yhdistyvät, syömisen kontrollointi voi muuttua keinoksi hallita ahdistusta ja hakea turvallisuuden tunnetta.
Siksi anoreksiasta toipumisessa ei ole kyse pelkästään syömisen muuttamisesta. Kyse voi olla myös uudenlaisen suhteen rakentamisesta epävarmuuteen, tunteisiin ja omaan inhimillisyyteen.
Lähteet
Foerde, K., Steinglass, J. E., Walsh, B. T., & Simpson, H. B. (2025). Exaggerated frontoparietal control over cognitive effort-based decision-making in young women with anorexia nervosa. Molecular Psychiatry, 30(3), 861-869. https://doi.org/10.1038/s41380-024-02712-4
Göller, S., Nickel, K., Horster, I., Endres, D., Zeeck, A., Domschke, K., & Herpertz-Dahlmann, B. (2022). State or trait: The neurobiology of anorexia nervosa – Contributions of a functional magnetic resonance imaging study. Journal of Eating Disorders, 10(1), 77. https://doi.org/10.1186/s40337-022-00598-7
Miller, A. E., Trolio, V., Halicki-Asakawa, A., & Racine, S. E. (2022). Eating disorders and the nine symptoms of borderline personality disorder: A systematic review and series of meta-analyses. International Journal of Eating Disorders, 55(8), 993-1011. https://doi.org/10.1002/eat.23731
Smith, K. E., & Mason, T. B. (2018). Rumination and eating disorder psychopathology: A meta-analysis. International Journal of Eating Disorders, 51(6), 497-517. https://doi.org/10.1002/eat.22883
Wayda-Zalewska, M., Pluta, A., Wolak, T., Wojtczak, M., Wojciechowski, J., & Kucharska, K. (2025). Interaction between emotion lability, emotion regulation and structural brain abnormalities in patients with anorexia nervosa and borderline personality disorder. Frontiers in Neuroscience, 19, Article 1545599. https://doi.org/10.3389/fnins.2025.1545599
