Estynyt persoonallisuus ja ylikontrolli – kun tunteet tuntuvat liian vaarallisilta

Moni estyneestä persoonallisuudesta kärsivä tunnistaa tämän kokemuksen:

”Ajattelen paljon, mutta en oikein tiedä mitä tunnen.”

Tai:

”Tiedän olevani ahdistunut, mutta en osaa selittää miksi.”

Tai:

”Pelkään menettäväni hallinnan, jos päästän tunteet esiin.”

Estynyt persoonallisuushäiriö (AvPD) yhdistetään usein ujouteen, sosiaaliseen ahdistukseen ja vetäytymiseen. Näiden näkyvien oireiden alla voi kuitenkin olla jotain syvempää: ylikontrolli.

Ylikontrollilla tarkoitetaan taipumusta hallita itseään, tunteitaan, käyttäytymistään ja ihmissuhteitaan niin voimakkaasti, että joustavuus ja aito yhteys muihin ihmisiin alkavat kärsiä. Vaikka kontrolli on usein kehittynyt suojaamaan ihmistä häpeältä, hylkäämiseltä ja pettymyksiltä, se voi ajan myötä muuttua näkymättömäksi vankilaksi.

Mitä ylikontrolli tarkoittaa käytännössä?

Ylikontrolli ei yleensä näy ulospäin dramaattisena käyttäytymisenä.

Päinvastoin.

Monet ylikontrolloidut ihmiset ovat:

• tunnollisia
• vastuullisia
• harkitsevia
• kohteliaita
• itsekuria omaavia

Ongelma syntyy silloin, kun kontrolli alkaa estää ihmistä kokemasta ja ilmaisemasta omia tunteitaan.

Esimerkiksi:

• pettymys jää näyttämättä
• suru jää itkemättä
• viha jää ilmaisematta
• läheisyyden kaipuu jää kertomatta

Ulkopuolelta ihminen voi näyttää rauhalliselta.

Sisällä voi kuitenkin olla valtava määrä ahdistusta, häpeää tai yksinäisyyttä.

Miksi tunteet tuntuvat niin vaikeilta?

Tutkimusten mukaan estyneestä persoonallisuudesta kärsivillä esiintyy hyvin usein aleksitymiaa eli vaikeutta tunnistaa, ymmärtää ja ilmaista omia tunteita.

Tämä ei tarkoita, ettei tunteita olisi.

Päinvastoin.

Tunteita voi olla paljon, mutta niitä on vaikea:

• tunnistaa
• nimetä
• ymmärtää
• jakaa muiden kanssa

Moni huomaa puhuvansa enemmän ajatuksistaan kuin tunteistaan.

Sen sijaan että sanoisi:

”Olen surullinen.”

hän saattaa sanoa:

”Olen miettinyt tätä paljon.”

Tai:

”Tilanteessa on useita näkökulmia.”

Tunteiden kokeminen korvautuu helposti analysoinnilla, järkeilyllä ja yliajattelulla.

Keho voi kantaa tunteita mielen puolesta

Kun tunteita on vaikea tunnistaa tai ilmaista, ne eivät välttämättä katoa minnekään.

Joskus ne alkavat näkyä kehossa.

Monet estyneistä ihmisistä kuvaavat:

• jännitystä
• vatsavaivoja
• uupumusta
• päänsärkyä
• lihaskipuja
• selittämätöntä huonovointisuutta

Toisinaan ihminen huomaa olevansa täysin uupunut ymmärtämättä miksi.

Todellisuudessa keho saattaa kantaa sellaista tunnekuormaa, jota mieli ei vielä tunnista.

Miksi tunteet tuntuvat uhkaavilta?

Monille estyneestä persoonallisuudesta kärsiville tunteisiin liittyy syvä pelko.

Taustalla voi olla uskomuksia kuten:

• Jos näytän tunteeni, minut torjutaan.
• Jos suuttun, menetän hallinnan.
• Jos olen haavoittuvainen, minua satutetaan.
• Jos kerron tarpeistani, olen taakkana muille.

Tällöin tunteet alkavat näyttäytyä vaarallisina.

Ihminen ei enää pelkää ainoastaan toisia ihmisiä.

Hän alkaa pelätä myös omia tunteitaan.

Ylikontrolli voi johtaa tunneylikuormitukseen

Moni olettaa, että tunteiden pidättäminen vähentää kärsimystä.

Usein käy päinvastoin.

Kun tunteita ei huomioida pitkään aikaan, ne voivat kasautua.

Lopulta pienikin vastoinkäyminen voi tuntua ylivoimaiselta.

Esimerkiksi:

• kritiikki työpaikalla
• ristiriita parisuhteessa
• epäonnistuminen
• torjutuksi tulemisen kokemus

voi laukaista voimakkaan reaktion.

Koska tunteita ei ole ehditty käsitellä vähitellen, ne voivat tuntua hallitsemattoman suurilta.

Kun vastaan tulee ”Seinä”

Monet estyneestä persoonallisuudesta kärsivät kuvaavat kokemusta, jossa kaikki pysähtyy.

Ei jaksa ajatella.

Ei jaksa toimia.

Ei jaksa vastata viesteihin.

Ei jaksa nousta liikkeelle.

Tätä ilmiötä voidaan kuvata ”Seinäksi”.

Seinä on eräänlainen psykologinen hätäjarru.

Kun häpeä, pelko, syyllisyys tai tunnekuormitus kasvavat liian suuriksi, mieli siirtyy suojaavaan lamaannustilaan.

Ihminen voi vaikuttaa ulospäin laiskalta tai välinpitämättömältä.

Todellisuudessa kyse on usein ylikuormittuneesta hermostosta.

Vetäytyminen on usein yritys selviytyä

Kun tunteet tuntuvat ylivoimaisilta, moni turvautuu erilaisiin suojautumiskeinoihin.

Esimerkiksi:

• vetäytymiseen
• eristäytymiseen
• prokrastinaatioon
• jatkuvaan somen selaamiseen
• sarjojen katsomiseen
• syömiseen
• yliajatteluun

Nämä keinot eivät yleensä ole merkkejä heikkoudesta.

Ne ovat yrityksiä säädellä ylivoimaiselta tuntuvaa tunnekuormaa.

Ongelma on, että pidemmällä aikavälillä ne voivat ylläpitää yksinäisyyttä ja estää todellista toipumista.

Miksi ihmissuhteet tuntuvat niin kuormittavilta?

Estyneessä persoonallisuudessa ihmissuhteet eivät kuormita vain siksi, että niitä jännittää.

Ne kuormittavat myös siksi, että niissä syntyy paljon tunteita.

Läheisyys voi herättää:

• iloa
• toivoa
• rakkautta
• häpeää
• pelkoa
• epävarmuutta

Kun tunteiden säätely on vaikeaa, ihmissuhteet voivat tuntua emotionaalisesti ylivoimaisilta.

Siksi vetäytyminen alkaa näyttää turvallisimmalta vaihtoehdolta.

Voiko ylikontrollista oppia pois?

Kyllä voi.

Ylikontrolli ei yleensä tarkoita sitä, että ihminen olisi liian vahva.

Usein se tarkoittaa sitä, että hän on oppinut hyvin varhain, ettei tunteita ollut turvallista näyttää.

Toipumisessa keskeistä on vähitellen opetella:

• tunnistamaan omia tunteita
• nimeämään niitä
• ilmaisemaan niitä turvallisesti
• sietämään haavoittuvuutta
• ottamaan sosiaalisia riskejä

Moni huomaa ajan myötä, ettei yhteys toisiin ihmisiin synny täydellisyydestä.

Se syntyy aitoudesta.

Yhteenveto

Estyneessä persoonallisuudessa ongelma ei usein ole tunteiden puute vaan niiden liiallinen kontrollointi.

Ylikontrolli suojaa häpeältä, torjutuksi tulemiselta ja emotionaaliselta kivulta. Samalla se voi kuitenkin estää ihmistä kokemasta läheisyyttä, iloa, yhteyttä ja hyväksyntää.

Toipuminen alkaa usein siitä hetkestä, kun ihminen uskaltaa vähitellen luopua osasta kontrollia ja huomaa, ettei haavoittuvuus johdakaan katastrofiin.

Joskus juuri ne tunteet, joita on eniten yrittänyt piilottaa, ovatkin tie takaisin yhteyteen toisten ihmisten kanssa.