Milloin terveellisyys muuttuu pakkomielteeksi?

Kun hyvinvoinnin tavoittelu alkaa heikentää hyvinvointia

”Haluan vain pitää itsestäni huolta.”

Useimmat ihmiset eivät ala tavoitella syömishäiriötä.

He alkavat tavoitella terveyttä.

He haluavat syödä paremmin, voida energisemmin, ehkäistä sairauksia ja pitää huolta kehostaan. Siinä ei ole mitään väärää. Päinvastoin.

Mutta joskus terveydestä tulee huomaamatta jotain muuta.

Aluksi ruokavalio tukee elämää.

Vähitellen elämä alkaa pyöriä ruokavalion ympärillä.

Ruokailu ei enää lisää vapautta, vaan rajoittaa sitä.

Tässä kohtaa kannattaa pysähtyä yhden tärkeän kysymyksen äärelle:

Onko terveellisyys edelleen hyvinvointia vai onko siitä tullut pakkomielle?

Terveellinen syöminen ei ole ongelma

On tärkeää sanoa tämä heti alkuun.

Terveellisestä ruoasta kiinnostuminen ei ole ortoreksiaa.

Hyvinvointia tukevia asioita ovat esimerkiksi:

• kasvisten lisääminen ruokavalioon
• säännöllinen syöminen
• liikunnan harrastaminen
• ravitsemustiedon hankkiminen
• omasta terveydestä huolehtiminen

Näissä ei ole mitään ongelmallista.

Ongelmat alkavat yleensä silloin, kun terveyden tavoitteluun liittyy yhä enemmän pelkoa, kontrollia ja sääntöjä.

Ensimmäinen varoitusmerkki: sääntöjen määrä lisääntyy jatkuvasti

Moni kuvaa jälkeenpäin samaa kehityskulkua.

Aluksi ruokavaliossa on yksi tavoite.

Sitten toinen.

Ja lopulta niitä on kymmeniä.

Esimerkiksi:

• ei sokeria
• ei gluteenia
• ei valmisruokia
• ei lisäaineita
• ei tiettyjen kellonaikojen jälkeen syömistä
• ei ravintolaruokaa

Yksittäinen sääntö ei yleensä ole ongelma.

Mutta jos sääntöjä tulee jatkuvasti lisää eikä mikään tunnu koskaan riittävän, kyse voi olla jostain muusta kuin terveydestä.

Toinen varoitusmerkki: ruoka alkaa aiheuttaa ahdistusta

Terveellinen syöminen lisää yleensä hyvinvointia.

Pakkomielteinen syöminen lisää usein ahdistusta.

Jos yksi ateria voi aiheuttaa:

• syyllisyyttä
• häpeää
• voimakasta huolta
• tarvetta ”hyvittää” syöminen

kannattaa pysähtyä.

Terveys ei yleensä vaadi pelkoa.

Pakkomielle usein vaatii.

Milloin terveellinen syöminen muuttuu ortoreksiaksi?

Ortoreksia tarkoittaa pakonomaista terveellisen syömisen tavoittelua.

Orto­reksiassa huomio ei enää kohdistu hyvinvointiin vaan täydellisyyteen.

Keskeinen ero näkyy ajattelussa.

Terve ihminen ajattelee:

”Valitsen yleensä terveellisiä vaihtoehtoja.”

Ortoreksiasta kärsivä ihminen ajattelee:

”Minun täytyy syödä täydellisesti.”

Tämä pieni ero voi muuttaa koko elämän.

Ongelma ei välttämättä ole ruoka

Tämä on yksi tärkeimmistä asioista ymmärtää.

Monet tutkimukset viittaavat siihen, että ortoreksian taustalla on usein laajempia persoonallisuuden piirteitä.

Erityisesti yhteyttä on havaittu:

• perfektionismiin
• ylikontrolliin
• joustamattomuuteen
• voimakkaaseen hallinnan tarpeeseen
• OCPD-piirteisiin

Tällöin ruoka ei ole varsinainen ongelma.

Ruoka on väline.

Kontrollin kohde.

Keino säädellä ahdistusta ja epävarmuutta.

Miksi täydellisyys tuntuu turvalliselta?

Moni ajattelee, että perfektionisti yrittää olla täydellinen.

Todellisuudessa monet perfektionistit yrittävät ennen kaikkea välttää epäonnistumista.

Ajatukset voivat kuulostaa tältä:

• Jos teen kaiken oikein, olen turvassa.
• Jos syön täydellisesti, mitään pahaa ei tapahdu.
• Jos hallitsen ruokaa, hallitsen itseäni.

Tällöin terveys ei enää ole tavoite.

Se muuttuu turvallisuuden lähteeksi.

Ja juuri siksi säännöistä luopuminen alkaa tuntua uhkaavalta.

Kontrollin paradoksi

Pakkomielteisen terveellisyyden yksi suurimmista paradokseista on tämä:

Mitä enemmän ihminen yrittää kontrolloida hyvinvointiaan, sitä enemmän hyvinvointi alkaa kärsiä.

Aluksi kontrolli helpottaa oloa.

Sitten tarvitaan lisää sääntöjä.

Lisää varmuutta.

Lisää tarkkailua.

Lisää itsekuria.

Lopulta elämä alkaa kaventua.

Ei siksi, että ihminen olisi heikko.

Vaan siksi, että kontrolli on alkanut hallita elämää.

Miten pakkomielle näkyy arjessa?

Moni ei tunnista ongelmaa ennen kuin se on pitkällä.

Huomio kannattaa kiinnittää esimerkiksi siihen:

• Vältätkö juhlia tai ravintoloita ruoan vuoksi?
• Vietätkö paljon aikaa ruokien analysointiin?
• Määrittääkö syöminen mielialaasi?
• Tuntuuko yksi poikkeus katastrofilta?
• Ajatteletko ruokaa suuren osan päivästä?

Jos vastaus useaan kohtaan on kyllä, terveellisyys saattaa olla muuttumassa hyvinvointia rajoittavaksi tekijäksi.

Todellinen terveys tarvitsee joustavuutta

Terveys ei ole vain hyviä valintoja.

Terveys on myös kykyä elää.

Kykyä mennä ystävän syntymäpäiville.

Kykyä syödä ravintolassa.

Kykyä hyväksyä epätäydellinen ateria.

Kykyä tehdä satunnaisesti jotain muuta kuin mitä suunnitteli.

Psykologinen joustavuus on yksi tärkeimmistä hyvinvoinnin tekijöistä.

Ilman sitä jopa terveellisestä syömisestä voi tulla kuormittavaa.

Entä jos ongelma ei olekaan itsekurin puute?

Moni yrittää ratkaista ongelmaa lisäämällä kontrollia.

Usein todellinen ratkaisu löytyy päinvastaisesta suunnasta.

Ei lisää sääntöjä.

Vaan enemmän joustavuutta.

Ei enemmän itsekuria.

Vaan enemmän luottamusta.

Ei täydellisyyttä.

Vaan riittävän hyvää.

Yhteenveto

Terveellinen syöminen muuttuu pakkomielteeksi silloin, kun:

• ruokailua hallitsevat säännöt
• poikkeamat aiheuttavat voimakasta ahdistusta
• elämä alkaa kaventua
• joustavuus vähenee
• oma arvo alkaa riippua siitä, kuinka ”oikein” syö

Ehkä tärkein kysymys ei ole:

”Kuinka terveellisesti syön?”

Vaan:

”Kuinka paljon vapautta minulla on syödessäni?”

Koska todellinen terveys ei tarkoita täydellistä kontrollia.

Todellinen terveys tarkoittaa sitä, että elämässä on tilaa myös epätäydellisyydelle.