OCPD, ylikontrolli ja yksinäisyys: miksi luottaminen on niin vaikeaa?

Moni pakko-oireisen persoonallisuushäiriön (OCPD) piirteitä omaava ihminen näyttää ulospäin pärjäävältä. Hän on tunnollinen, vastuullinen ja luotettava. Työt hoituvat. Velvollisuudet täyttyvät. Harva osaisi arvata, että pinnan alla voi olla jatkuvaa jännitystä, kuormittumista ja syvää yksinäisyyden kokemusta.

Tämä herättää tärkeän kysymyksen:

Miksi ihminen, joka pärjää lähes kaikessa, voi silti voida huonosti?

Vastaus löytyy usein ylikontrollista.

Vaativan persoonallisuuden eli pakko-oireisen persoonallisuushäiriön ytimessä ei nimittäin ole pelkästään perfektionismi tai järjestelmällisyys. Keskeinen haaste liittyy usein luottamiseen, haavoittuvuuteen ja läheisiin ihmissuhteisiin.

Mikä on OCPD?

OCPD (Obsessive-Compulsive Personality Disorder) eli pakko-oireinen persoonallisuushäiriö on persoonallisuuden toimintatapa, jolle ovat tyypillisiä:

  • perfektionismi
  • voimakas tunnollisuus
  • korkeat vaatimukset itseä ja muita kohtaan
  • sääntökeskeisyys
  • järjestelmällisyys
  • kontrollin korostuminen
  • vaikeus joustaa

OCPD sekoitetaan usein OCD:hen eli pakko-oireiseen häiriöön, vaikka kyseessä ovat eri ilmiöt.

OCD:ssä ongelmana ovat pakkoajatukset ja pakkotoiminnot.

OCPD:ssä kyse on tavasta suhtautua itseensä, muihin ihmisiin ja ympäröivään maailmaan.

Monet OCPD-piirteet näyttävät ulospäin vahvuuksilta. Juuri siksi häiriö jää usein tunnistamatta.

OCPD:n näkymätön puoli

Kun ihmiset ajattelevat persoonallisuushäiriöitä, mieleen tulee usein näkyviä ongelmia.

OCPD toimii toisin.

Usein henkilö:

  • tulee ajoissa
  • hoitaa velvollisuutensa
  • pitää lupauksensa
  • toimii kohteliaasti
  • kantaa vastuuta enemmän kuin muut

Tästä syystä myös läheiset voivat ajatella:

”Mikä tässä muka on ongelma?”

Pinnan alla voi kuitenkin olla jatkuvaa kuormitusta.

Moni OCPD-piirteinen ihminen elää jatkuvasti arvioiden:

  • olenko tehnyt tarpeeksi?
  • olisiko pitänyt tehdä paremmin?
  • jäikö jotain huomaamatta?
  • teinkö varmasti oikein?

Kun tämä jatkuu vuodesta toiseen, elämä alkaa tuntua enemmän suorittamiselta kuin elämiseltä.

Miksi luottaminen on niin vaikeaa?

Monet OCPD-piirteiset ihmiset kuvaavat ajatusta:

”Jos haluan asian tehtävän kunnolla, minun täytyy tehdä se itse.”

Ajatus tuntuu usein järkevältä.

Se tuottaa tuloksia.

Sillä on kuitenkin myös hinta.

Kun turvallisuus rakennetaan kontrollin varaan, muiden ihmisten toimintaan on vaikea luottaa.

Tällöin:

  • delegointi tuntuu riskiltä
  • avun pyytäminen tuntuu heikkoudelta
  • avun vastaanottaminen tuntuu epämukavalta
  • virheet näyttäytyvät uhkina

Vähitellen ihminen alkaa kantaa yhä enemmän vastuuta yksin.

Ja mitä enemmän hän kantaa yksin, sitä vähemmän hän kokee yhteyttä muihin.

OCPD ja emotionaalinen yksinäisyys

OCPD:stä puhuttaessa keskitytään usein perfektionismiin.

Monille kaikkein kivuliain seuraus on kuitenkin yksinäisyys.

Ei välttämättä sosiaalinen yksinäisyys.

Vaan emotionaalinen yksinäisyys.

Ihmisellä voi olla:

  • puoliso
  • työyhteisö
  • ystäviä
  • perhe

Silti hän saattaa kokea, ettei kukaan tunne häntä todella.

Miksi?

Koska yhteys ei synny täydellisyydestä.

Yhteys syntyy siitä, että ihminen uskaltaa näyttää myös epävarmuutensa.

Juuri tämä on monelle ylikontrolloidulle ihmiselle kaikkein vaikeinta.

Ylikontrollin paradoksi

OCPD:n ytimessä on paradoksi.

Kontrolli syntyy usein suojelemaan ihmistä.

Aluksi se toimii.

  • perfektionismi vähentää virheitä
  • sääntöjen noudattaminen tuo ennustettavuutta
  • tunteiden pidättäminen suojaa häpeältä
  • varovaisuus vähentää riskejä

Pitkällä aikavälillä sama suoja alkaa kuitenkin eristää.

Ihminen näyttää vahvalta.

Mutta hänen on vaikea:

  • pyytää apua
  • kertoa peloistaan
  • näyttää epävarmuuttaan
  • ilmaista tarvitsevuuttaan

Silloin muut näkevät vain ulkokuoren.

Eivät ihmistä sen alla.

Miksi menestyvä ihminen voi jäädä yksin?

Yhteiskunta palkitsee monia OCPD:lle tyypillisiä piirteitä.

Työelämä arvostaa:

  • tehokkuutta
  • tunnollisuutta
  • järjestelmällisyyttä
  • vastuullisuutta

Siksi OCPD-piirteinen ihminen voi menestyä ammatillisesti erinomaisesti.

Ihmissuhteissa samat ominaisuudet eivät kuitenkaan aina tuota läheisyyttä.

Läheisyys rakentuu usein:

  • avoimuudelle
  • spontaaniudelle
  • keskeneräisyyden näyttämiselle
  • tunteiden ilmaisulle
  • vastavuoroisuudelle

Juuri nämä voivat tuntua ylikontrolloidulle ihmiselle kaikkein vaikeimmilta.

Miksi tyytymättömyys jää usein piiloon?

Moni OCPD-piirteinen ihminen välttää avoimia konflikteja.

Hän saattaa vaikuttaa yhteistyökykyiseltä ja rauhalliselta, vaikka sisäisesti kokisi:

  • pettymystä
  • turhautumista
  • kuormitusta
  • loukkaantumista

Koska näitä tunteita ei ilmaista suoraan, myös läheisten on vaikea huomata niitä.

Syntyy niin sanottuja hiljaisia konflikteja.

Tyytymättömyys kasvaa vähitellen näkymättömissä.

Kun kuormitus lopulta ylittää sietokyvyn, reaktio voi näyttää ulkopuolisesta yllättävältä tai suhteettomalta.

Todellisuudessa kyse on usein pitkään jatkuneesta pidättelystä.

Miten RO-DKT voi auttaa?

RO-DKT eli radikaalisti avoin dialektinen käyttäytymisterapia on kehitetty erityisesti ihmisille, joiden vaikeuksien taustalla on ylikontrolli.

Terapiassa ei pyritä vähentämään vastuullisuutta tai tunnollisuutta.

Tavoitteena on lisätä joustavuutta.

RO-DKT:ssa harjoitellaan muun muassa:

  • epävarmuuden sietämistä
  • haavoittuvuuden näyttämistä
  • tunteiden ilmaisemista
  • palautteen vastaanottamista
  • sosiaalista avoimuutta
  • luottamuksen rakentamista

Monelle OCPD-piirteiselle ihmiselle suurin muutos ei ole kontrollin väheneminen.

Suurin muutos on se, ettei kaikkea tarvitse enää kantaa yksin.

Voiko OCPD:n kanssa voida hyvin?

Kyllä.

Tavoitteena ei ole luopua vahvuuksista.

Monet OCPD-piirteiset ihmiset haluavat säilyttää:

  • tunnollisuutensa
  • huolellisuutensa
  • tavoitteellisuutensa
  • vastuullisuutensa

Tarkoitus on löytää näille vastapainoksi enemmän joustavuutta.

Hyvinvointi ei synny siitä, että ihminen suorittaa täydellisesti.

Hyvinvointi syntyy siitä, että hän pystyy samalla kokemaan yhteyttä muihin ihmisiin.

Milloin kannattaa hakea apua?

OCPD:n tai ylikontrollin arviointi voi olla hyödyllistä, jos huomaat:

  • jatkuvaa perfektionismia
  • vaikeutta rentoutua
  • voimakasta kontrollin tarvetta
  • ihmissuhdeongelmia
  • vaikeutta luottaa muihin
  • yksinäisyyttä läheisistä huolimatta
  • vaikeutta pyytää apua
  • jatkuvaa sisäistä jännittyneisyyttä

Erityisen tärkeä merkki on se, että elämä näyttää ulospäin hyvältä, mutta sisäisesti hyvinvoinnin kokemus puuttuu.

Yhteenveto

Pakko-oireinen persoonallisuushäiriö ei ole pelkkää perfektionismia.

Sen taustalla on usein syvempi kysymys:

Voinko luottaa muihin ihmisiin riittävästi, jotta minun ei tarvitse hallita kaikkea itse?

Moni OCPD-piirteinen ihminen on oppinut pärjäämään yksin.

Toipuminen ei tarkoita tämän vahvuuden menettämistä.

Se tarkoittaa sen oivaltamista, että joskus todellinen vahvuus löytyykin siitä, että uskaltaa päästää toiset lähemmäs.

Scroll to Top