Autismi ja ylikontrollin paradoksi
Miksi yhteys toisiin ihmisiin voi tuntua vaikealta, vaikka kaipaat sitä?
Kirjoittaja: Virva Sankala
Moni autismikirjon aikuinen kuvaa kokemusta, joka voi tuntua ristiriitaiselta myös hänestä itsestään.
Yksinolo tuo helpotusta. Rauhallinen ympäristö vähentää kuormitusta. Selkeät rutiinit ja ennakoitavuus tekevät arjesta hallittavamman. Sosiaaliset tilanteet puolestaan voivat vaatia paljon energiaa, etenkin silloin, kun niihin liittyy paljon epävarmuutta tai aistiärsykkeitä.
Samaan aikaan moni autismikirjon ihminen kertoo kaipaavansa läheisiä ihmissuhteita, ymmärretyksi tulemista ja tunnetta siitä, että kuuluu joukkoon.
Kyse ei siis yleensä ole siitä, ettei yhteyttä muihin haluttaisi. Haasteena voi olla se, että keinot, joilla ihminen suojaa itseään kuormittumiselta, voivat samalla vaikeuttaa yhteyden rakentumista.
Tätä ilmiötä voidaan tarkastella myös ylikontrollin näkökulmasta.
Kun selviytymiskeinosta tulee este
Autismikirjon ihmisten kokemukset ovat hyvin erilaisia, mutta monelle yhteistä on tarve hallita kuormitusta tavalla, joka tekee arjesta ennakoitavampaa.
Keinoja voivat olla esimerkiksi:
- rutiineista kiinni pitäminen
- tarkka suunnittelu
- ennakoitavuuden lisääminen
- yksin vetäytyminen kuormituksen jälkeen
- tuttujen toimintatapojen suosiminen
Nämä eivät ole ongelmia sinänsä. Usein ne ovat tarkoituksenmukaisia tapoja huolehtia omasta jaksamisesta.
Vaikeuksia voi syntyä silloin, kun turvallisuuden tavoittelusta tulee niin tärkeää, että elämä alkaa kaventua sen ympärille. Uusia tilanteita vältetään, sosiaalisia riskejä ei uskalleta ottaa ja epävarmuudelle jää yhä vähemmän tilaa.
Tällöin kuormitus voi hetkellisesti vähentyä, mutta samalla myös mahdollisuudet uusiin kokemuksiin, ihmissuhteisiin ja merkityksellisiin kohtaamisiin vähenevät.
Miksi sosiaaliset tilanteet voivat olla niin kuormittavia?
Moni autismikirjon aikuinen kuvaa sosiaalisia tilanteita hyvin eri tavalla kuin ympärillä olevat ihmiset.
Keskusteluun osallistuminen ei välttämättä ole automaattista, vaan siihen voi liittyä jatkuvaa tilanteen seuraamista ja tulkintaa. Ihminen saattaa pohtia esimerkiksi sitä, milloin on sopiva hetki puhua, mitä toinen tarkalleen tarkoittaa tai miten oma viesti ymmärretään.
Samanaikaisesti ympäristöstä tulee paljon muutakin tietoa. Äänet, valot, liike, muiden ihmisten keskustelut ja monet pienet yksityiskohdat voivat kuormittaa hermostoa.
Tämän vuoksi sosiaalinen kanssakäyminen voi olla huomattavasti työläämpää kuin ulkopuolinen huomaa. Moni tarvitsee myös enemmän aikaa palautuakseen vuorovaikutuksesta.
Kyse ei ole haluttomuudesta olla muiden kanssa, vaan siitä, että sosiaalinen osallistuminen saattaa vaatia tavallista enemmän voimavaroja.
Yhteyden tarve ei katoa
Yksi sitkeimmistä autismiin liittyvistä väärinkäsityksistä on ajatus siitä, ettei autismikirjon ihminen kaipaisi läheisiä ihmissuhteita.
Käytännössä asia on usein päinvastoin.
Monet autismikirjon aikuiset kertovat kaipaavansa muutamia läheisiä ja turvallisia ihmissuhteita enemmän kuin laajaa sosiaalista verkostoa. Tärkeää ei välttämättä ole ihmisten määrä vaan kokemus siitä, että tulee hyväksytyksi omana itsenään.
Moni kuvaa eläneensä pitkään tunteen kanssa, ettei oikein kuulu minnekään. Ihmisiä voi olla ympärillä paljonkin, mutta yhteys heihin jää pinnalliseksi.
Tällainen kokemus voi johtaa emotionaaliseen yksinäisyyteen, joka on eri asia kuin fyysinen yksinolo.
Maskaaminen ja sosiaalinen sopeutuminen
Viime vuosina autismikeskustelussa on puhuttu paljon maskaamisesta eli siitä, että ihminen pyrkii peittämään autismikirjon piirteitään tai mukautumaan ympäristön odotuksiin.
Maskaaminen voi olla kuormittavaa erityisesti silloin, jos ihminen kokee joutuvansa jatkuvasti esittämään jotakin muuta kuin on.
Toisaalta tietynlainen tilanteeseen mukautuminen kuuluu kaikkeen sosiaaliseen vuorovaikutukseen. Jokainen meistä käyttäytyy hieman eri tavoin työpaikalla, läheisten ystävien seurassa tai virallisissa tilanteissa.
Keskeinen kysymys ei ehkä ole siinä, mukautuuko ihminen vai ei, vaan siinä, kuinka suuren hinnan hän siitä maksaa.
Jos sopeutuminen johtaa jatkuvaan uupumiseen tai kokemukseen siitä, ettei voi koskaan olla oma itsensä, siitä tulee ongelma.
Ylikontrolli voi vaikeuttaa yhteyden syntymistä
Ylikontrolliin liittyy usein voimakas pyrkimys tehdä asiat oikein ja välttää virheitä.
Silloin ihminen voi yrittää tulla hyväksytyksi olemalla mahdollisimman huolellinen, asiantunteva tai virheetön. Vaikka tavoitteet olisivat hyviä, ne eivät välttämättä lisää yhteyttä muihin ihmisiin.
Ihmissuhteissa merkitystä on usein myös sillä, uskallammeko näyttää epävarmuutta, pyytää apua tai kertoa keskeneräisistä ajatuksistamme.
Aito vuorovaikutus rakentuu harvoin täydellisyyden varaan. Se rakentuu kokemukselle siitä, että toisen seurassa on turvallista olla oma itsensä.
Entä leikkisyys?
RO-DKT:ssa korostetaan leikkisyyden ja joustavuuden merkitystä sosiaalisessa vuorovaikutuksessa.
Leikkisyydellä ei tarkoiteta jatkuvaa hauskuutta tai ulospäinsuuntaisuutta. Kyse on pikemminkin kyvystä suhtautua tilanteisiin hieman joustavammin ja sallia itselleen myös keskeneräisyys.
Monelle ylikontrolliin taipuvaiselle ihmiselle tämä voi olla vaikeaa. Jos on tottunut tarkkailemaan itseään ja pyrkimään virheettömyyteen, spontaanius voi tuntua riskiltä.
Silti juuri tällaiset pienet hetket rakentavat usein läheisyyttä ihmisten välille.
Yhteenveto
Autismi ja ylikontrolli voivat yhdessä luoda tilanteen, jossa ihminen pyrkii suojaamaan itseään kuormitukselta vetäytymällä, ennakoimalla ja kontrolloimalla ympäristöään mahdollisimman tarkasti.
Nämä keinot voivat helpottaa oloa lyhyellä aikavälillä, mutta joskus niiden seurauksena elämä alkaa vähitellen kaventua. Samalla myös mahdollisuudet kokea yhteyttä muihin ihmisiin voivat vähentyä.
Monelle autismikirjon aikuiselle haaste ei ole yhteyden tarpeen puuttuminen, vaan se, kuinka löytää tasapaino oman jaksamisen suojelemisen ja muiden ihmisten lähelle päästämisen välillä.
Ylikontrollista toipumisessa ei ole kyse omien vahvuuksien menettämisestä tai vastuullisuudesta luopumisesta. Kyse on siitä, että kontrollin rinnalle löytyy vähitellen enemmän joustavuutta. Kun kaikkea ei tarvitse hallita täydellisesti, myös yhteydelle jää enemmän tilaa.
🧩 Autismikirjon tietopankki
Autismikirjo voi näkyä hyvin eri tavoin eri ihmisillä. Kokosimme alle asiantuntija-artikkeleita autismikirjosta, ahdistuneisuudesta, sosiaalisesta kuormituksesta, maskaamisesta, ylikontrollista, ihmissuhteista sekä syömisen haasteista.
📚 Autismikirjon perusteet
- Mikä on autismikirjon häiriö ja miten se ilmenee aikuisilla?
- Mistä tunnistaa autismikirjon aikuisella?
- Voiko aikuisella olla autismikirjon häiriö ilman diagnoosia?
- Miksi autismi jää tunnistamatta aikuisena?
- Autismi aikuisella naisella
🎭 Autismi ja maskaaminen
🧠 Autismi, ahdistuneisuus ja kuormitus
- Autismi ja ahdistuneisuus
- Autismi ja sosiaalinen kuormitus
- Autismi ja emotionaalinen yksinäisyys
- Autismi ja perfektionismi
🤝 Autismi ja ihmissuhteet
- Autismikirjo ja ihmissuhteet
- Miten autismikirjon häiriö vaikuttaa sosiaalisiin suhteisiin?
- Vuorovaikutus ja autismi
🔍 Autismi ja ylikontrolli
- Autismi vai ylikontrolli?
- Autismi, ylikontrolli ja RO-DKT
- Autismi ja ylikontrollin paradoksi
- RO-DKT on hoitomuoto autismikirjon aikuisille
🍽️ Autismi, syöminen ja ARFID
- Autismi ja syömisen haasteet
- Autismi ja syömishäiriöt
- Miten ARFID diagnosoidaan?
- Voiko ARFIDista parantua?
Autismikirjo voi näyttäytyä hyvin eri tavoin eri ihmisillä. Tutustu yllä oleviin artikkeleihin ja löydä juuri sinulle ajankohtaiset teemat.

