Autismi ja maskaaminen aikuisella naisella – miksi autismi jää usein tunnistamatta?
Moni autismikirjon nainen saa diagnoosin vasta aikuisuudessa. Ennen diagnoosia elämässä on voinut olla vuosien ajan selittämätöntä uupumusta, sosiaalista kuormitusta, ahdistuneisuutta tai tunnetta erilaisuudesta. Ulospäin kaikki voi kuitenkin näyttää sujuvan hyvin.
Yksi merkittävä syy tähän on maskaaminen. Monet autismikirjon naiset oppivat jo lapsuudessa tarkkailemaan muita ihmisiä ja mukautumaan ympäristön odotuksiin. Tämän vuoksi autismi voi jäädä huomaamatta niin läheisiltä, opettajilta kuin terveydenhuollon ammattilaisiltakin.
Tässä artikkelissa tarkastelemme, mitä maskaaminen tarkoittaa, miten se näkyy aikuisen naisen elämässä sekä miksi se voi johtaa uupumukseen ja emotionaaliseen yksinäisyyteen.
Mitä maskaaminen tarkoittaa autismikirjolla?
Maskaamisella tarkoitetaan autismikirjon piirteiden peittämistä tai kompensoimista. Se voi olla tietoista tai tiedostamatonta toimintaa, jonka tavoitteena on sulautua joukkoon ja välttää ulkopuolisuuden kokemuksia.
Moni autismikirjon nainen on oppinut tarkkailemaan ympäristöään hyvin tarkasti. Hän saattaa opetella sosiaalisia sääntöjä ulkoa, seurata muiden käyttäytymistä ja pyrkiä toimimaan samalla tavalla kuin muut.
Maskaaminen voi näkyä esimerkiksi:
- muiden ilmeiden ja eleiden matkimisena
- keskustelutilanteiden harjoittelemisena etukäteen
- sosiaalisten sääntöjen opiskeluna
- omien tarpeiden ja tunteiden piilottamisena
- jatkuvana pyrkimyksenä vaikuttaa normaalilta tai ”sopivalta”
Maskaaminen ei ole merkki petollisuudesta tai epäaitoudesta. Useimmiten kyse on selviytymiskeinosta, jonka avulla ihminen pyrkii välttämään torjutuksi tulemista tai väärinymmärretyksi joutumista.
Miten maskaaminen näkyy aikuisella naisella?
Maskaaminen voi olla niin automaattista, ettei henkilö itse aina tunnista tekevänsä sitä.
Moni autismikirjon nainen käyttää runsaasti energiaa arvioidakseen, mitä hänen pitäisi sanoa, miten hänen pitäisi käyttäytyä tai millainen reaktio tilanteessa odotetaan. Sosiaaliset tilanteet voivat näyttää ulospäin vaivattomilta, vaikka niiden taustalla on jatkuvaa tarkkaavaisuutta ja itsensä säätelyä.
Maskaaminen voi näkyä esimerkiksi siten, että henkilö:
- analysoi keskusteluja vielä tuntien tai päivien jälkeen
- valmistautuu sosiaalisiin tilanteisiin etukäteen
- mukautuu muiden tarpeisiin omien tarpeidensa kustannuksella
- välttelee ristiriitoja viimeiseen asti
- pyrkii olemaan mahdollisimman huomaamaton tai virheetön
Ulospäin henkilö voi vaikuttaa sosiaalisesti taitavalta ja pärjäävältä. Sisäisesti hän voi kuitenkin olla jatkuvasti kuormittunut.
Miksi autismi jää usein tunnistamatta naisilla?
Autismin diagnostiset kriteerit ovat pitkään perustuneet ensisijaisesti poikien ja miesten oirekuvaan. Tämän vuoksi monet autismikirjon naiset eivät tunnista itseään perinteisistä autismia koskevista kuvauksista.
Naiset myös kohtaavat usein voimakkaan sosiaalisen paineen sopeutua ympäristöönsä. Jo varhaisessa iässä he oppivat tarkkailemaan muita ihmisiä sekä peittämään käyttäytymistä, joka voisi herättää huomiota.
Monet autismikirjon naiset saavat diagnoosin vasta aikuisuudessa. Ennen sitä heillä on voitu tunnistaa esimerkiksi:
- ahdistuneisuutta
- masennusta
- uupumusta
- syömishäiriöitä
- sosiaalisten tilanteiden pelkoa
Vaikka nämä vaikeudet voivat olla todellisia, niiden taustalla olevaa autismikirjoa ei aina tunnisteta.
Monelle diagnoosi tuo helpotuksen. Se auttaa ymmärtämään, miksi tietyt asiat ovat tuntuneet kuormittavilta ja miksi elämä on saattanut tuntua erilaiselta kuin muilla.
Mitä seurauksia pitkäaikaisella maskaamisella voi olla?
Maskaaminen voi auttaa selviytymään lyhyellä aikavälillä, mutta pitkään jatkuessaan sillä voi olla merkittävä vaikutus hyvinvointiin.
Monet autismikirjon naiset kuvaavat eläneensä vuosia jatkuvassa suorittamisen tilassa. Energiaa kuluu sosiaalisten tilanteiden hallintaan, omien reaktioiden säätelemiseen sekä ympäristön odotusten täyttämiseen.
Pitkittynyt maskaaminen voi liittyä:
- krooniseen uupumukseen
- ahdistuneisuuteen
- itsekritiikkiin
- stressiin
- masennusoireisiin
- kokemukseen erilaisuudesta
Lisäksi oman identiteetin hahmottaminen voi vaikeutua. Jos suuri osa elämästä perustuu mukautumiseen, voi olla vaikea tietää, mitä itse aidosti ajattelee, tarvitsee tai haluaa.
Miksi maskaaminen voi johtaa emotionaaliseen yksinäisyyteen?
Monet autismikirjon naiset kuvaavat yksinäisyyden tunnetta, vaikka heidän elämässään olisi ystäviä, puoliso tai perhe.
Tällöin kyse ei välttämättä ole sosiaalisesta yksinäisyydestä vaan emotionaalisesta yksinäisyydestä.
Emotionaalinen yksinäisyys syntyy usein silloin, kun ihminen kokee, ettei kukaan todella tunne häntä. Jos merkittävä osa vuorovaikutuksesta perustuu maskaamiseen, muut ihmiset saattavat tuntea vain sen version, jonka henkilö näyttää ulospäin.
Vaikka läheisiä ihmisiä olisi ympärillä, voi syntyä tunne:
”Jos tietäisit, millainen oikeasti olen, et ehkä hyväksyisi minua.”
Tällainen kokemus voi ylläpitää etäisyyttä ihmissuhteissa ja lisätä ulkopuolisuuden tunnetta.
Jos haluat arvioida omaa kokemustasi emotionaalisesta yksinäisyydestä, voit tehdä Mediferron maksuttoman kartoituksen:
Autismi ja ylikontrolli
Radikaalisti avoimen dialektisen käyttäytymisterapian (RO-DKT) näkökulmasta autismikirjoa voidaan tarkastella ylikontrollin biologisena ankkurina.
Monilla autismikirjon naisilla korostuvat:
- korkea tunnollisuus
- sääntöjen noudattaminen
- perfektionismi
- voimakas itsehillintä
- virheiden välttäminen
Nämä ominaisuudet voivat olla merkittäviä vahvuuksia. Samalla ne voivat kuitenkin lisätä kuormitusta, jos elämä alkaa perustua jatkuvaan suorittamiseen ja täydellisyyden tavoitteluun.
Ylikontrolli voi näkyä esimerkiksi vaikeutena pyytää apua, taipumuksena kantaa huolet yksin tai kokemuksena, että muiden ei pitäisi nähdä omaa epävarmuutta.
Voiko maskaamisesta luopua?
Maskaamisesta ei yleensä tarvitse luopua kokonaan. Monelle hyödyllisempi tavoite on oppia tunnistamaan tilanteita, joissa maskaaminen kuormittaa enemmän kuin auttaa.
Tämä voi tarkoittaa esimerkiksi:
- omien tarpeiden tunnistamista
- rajojen asettamista
- turvallisten ihmissuhteiden rakentamista
- avun pyytämisen harjoittelua
- epätäydellisyyden hyväksymistä
Pienetkin muutokset voivat lisätä kokemusta siitä, että tulee nähdyksi omana itsenään.
Miten RO-DKT voi auttaa?
RO-DKT on terapiamuoto, joka on kehitetty erityisesti ylikontrollin ja emotionaalisen yksinäisyyden hoitoon.
RO-DKT:n tavoitteena ei ole muuttaa autismikirjon henkilöä neurotyypilliseksi tai poistaa hänen persoonallisuutensa piirteitä. Sen sijaan tavoitteena on vähentää kuormittavaa ylikontrollia sekä vahvistaa aitoa yhteyttä muihin ihmisiin.
Hoidossa voidaan harjoitella esimerkiksi:
- joustavampaa suhtautumista virheisiin
- avoimempaa tunneilmaisua
- omien tarpeiden tunnistamista
- turvallista haavoittuvuutta ihmissuhteissa
- emotionaalisen yksinäisyyden vähentämistä
Monille tämä tarkoittaa ennen kaikkea mahdollisuutta käyttää vähemmän energiaa selviytymiseen ja enemmän energiaa elämiseen.
Milloin kannattaa hakea apua?
Tuki voi olla hyödyllistä erityisesti silloin, jos:
- sosiaaliset tilanteet kuormittavat jatkuvasti
- koet voimakasta uupumusta
- tunnet itsesi ulkopuoliseksi muiden seurassa
- maskaaminen vie suuren osan voimavaroistasi
- epäilet olevasi autismikirjolla
- emotionaalinen yksinäisyys on pitkittynyt
Avun hakeminen ei tarkoita, että sinussa olisi jotain vialla. Se voi olla ensimmäinen askel kohti elämää, jossa sinun ei tarvitse jatkuvasti suorittaa tai piilotella itseäsi.
Tukea autismikirjon naisille Mediferrosta
Autismi aikuisella naisella voi näyttäytyä hyvin eri tavoin kuin perinteisissä autismikuvauksissa. Siksi monet naiset saavat diagnoosin vasta aikuisiällä tai jäävät ilman diagnoosia pitkään.
Mediferrossa tarjoamme autismikirjon naisille yksilöllistä tukea, jossa huomioidaan muun muassa sosiaalinen kuormitus, maskaaminen, ylikontrolli, emotionaalinen yksinäisyys sekä hyvinvoinnin haasteet.
Jos haluat tutustua tarkemmin palveluihimme tai arvioida omaa tilannettasi, voit:
→ Tehdä emotionaalisen yksinäisyyden kartoituksen