Syömishäiriö – tietoa ja tukea
Eri syömishäiriöt
Syömishäiriöt voivat ilmetä hyvin eri tavoin. Osa liittyy syömisen rajoittamiseen, osa ahmintaan, osa ruokien välttelyyn ja osa pakonomaiseen terveellisyyden tavoitteluun. Vaikka oirekuvat vaihtelevat, kaikille syömishäiriöille on yhteistä se, että ne kuormittavat psyykkistä, fyysistä tai sosiaalista hyvinvointia ja ansaitsevat asianmukaista hoitoa.
Miten toimia nyt?
Mitä aliravitsemus tekee keholle ja mielelle?
Monet syömishäiriöihin liittyvät oireet johtuvat osittain aliravitsemuksesta ja nälkiintymisestä. Vaikutukset voivat näkyä aivojen toiminnassa, mielialassa, hormonitoiminnassa, sydämessä, ruoansulatuksessa ja jaksamisessa.
Tutustu interaktiiviseen oppaaseen, jossa käydään läpi aliravitsemuksen vaikutukset elimistöön, mieleen ja toipumiseen.
On myös tavallista, että:
- ravitsemustila korjaantuu ennen kuin syömishäiriön ajatukset tai käyttäytyminen helpottuvat Lue lisää siitä, miten aliravitsemus vaikuttaa aivoihin, mielialaan ja käyttäytymiseen.
- joku, jolla on ollut alipainoa aiheuttava häiriö, voi toipumisen aikana olla normaalipainoinen mutta oireilla silti voimakkaasti
- ahmintahäiriö voi esiintyä ilman painonnousua
Pelkän ulkomuodon perusteella ei siis voi päätellä, onko henkilöllä syömishäiriö tai miten vakava se on.
Oireet voivat kuitenkin näyttää osittain erilaisilta:
- keskittyminen “lihaksikkuuteen” ja rasvaprosentin minimointiin
- tiukat ruokarajoitukset, makroravinteiden laskeminen ja pakonomainen treenaaminen
- kehonkuvan vääristymä, joka liittyy usein lihasmassan ja kehonmuokkauksen tavoitteluun
- joidenkin kohdalla myös anabolisten steroidien käyttö voi kietoutua oireisiin (kehonkuvan häiriö + suorituspaineet)
Pojat ja miehet voivat sairastaa anoreksiaa, bulimiaa, ahmintahäiriötä, ARFIDia ja epätyypillisiä syömishäiriöitä aivan kuten muutkin.
Sukupuoli ei suojaa häiriöltä, ja hoitoon hakeutuminen on yhtä tärkeää kaikille.
Yleisimpiä syitä ennenaikaiseen kuolemaan ovat:
- itsemurha
- sydän‑ ja verenkiertoelimistön häiriöt
- vakava aliravitsemus
- elektrolyyttitasapainon häiriöt
- tilanteet, joissa samanaikaiset sairaudet tai tapaturmat korostuvat heikentyneen ravitsemustilan vuoksi
Juuri siksi syömishäiriöitä ei tule koskaan vähätellä. Varhainen puuttuminen ja riittävä hoito ovat keskeisiä turvallisuuden ja toipumisen kannalta.
Mistä aloitan?
Usein ensimmäinen yhteydenotto voidaan tehdä terveysasemalle, opiskeluterveydenhuoltoon. Tarvittaessa ohjataan suoraan psykiatrille tai moniammatilliseen arvioon. Hoitoa voidaan tarjota kaikilla terveydenhuollon tasoilla, kun yksikkö on perehtynyt syömishäiriöihin.
- Arvioinnissa huomioidaan syömiskäyttäytyminen, ravitsemustila ja somaattiset riskit sekä voimavarat.
- Syömishäiriö ei aina näy ulospäin – pelkkä paino ei kerro vakavuutta.
En ole varma, onko tilanteeni “tarpeeksi vakava”
Oireita voivat olla esim. aterioiden väliin jättäminen, valikoiva tai hallitsematon syöminen, kompensoiva käyttäytyminen tai pakonomainen liikunta – jo näiden vuoksi kannattaa hakeutua arvioon.
Arvio voidaan tehdä myös etänä, jos lähialueelta ei löydy perehtynyttä palvelua. Etäkäytännöt ovat vakiintuneita monissa yksiköissä.
Maksusitoumus & julkinen hoito
Kun erikoistason hoitoa ei ole saatavilla omalla alueella, hyvinvointialue voi myöntää maksusitoumuksen toiseen yksikköön. Prosessi käynnistyy yleensä hoitavan lääkärin aloitteesta erikoissairaanhoidossa.
Kela-korvaukset ja vakuutus
- Kuntoutuspsykoterapia: mahdollista hakea Kelasta, jos kriteerit täyttyvät.
- Psykiatrin käynnit: voivat olla Kela-korvattavia yksityissektorilla.
- Vakuutus: korvauskäytäntö riippuu vakuutusehdoista.
Tarkista ajantasaiset ehdot ja omat mahdollisuutesi Kelasta ja vakuutusyhtiöstäsi.
📚 Lue lisää syömishäiriöistä
Tutustu Mediferron asiantuntija-artikkeleihin syömishäiriöistä, anoreksiasta, ARFIDista, ortoreksiasta, toipumisesta, aivoista, ylikontrollista sekä läheisten roolista hoidossa.
🧠 Anoreksia
⚕️ Oireet ja tunnistaminen
🧠 Aivot ja nälkiintyminen
❤️ Kehon fyysiset vaikutukset
🎯 Perfektionismi ja ylikontrolli
🔵 RO-DKT
🌱 Toipuminen
👨👩👧👦 Läheisille
🏃 Pakonomainen liikunta ei katso treenitunteja
Moni ajattelee, että pakonomainen liikunta tarkoittaa tuntikausien harjoittelua. Todellisuudessa ongelma ei usein näy treenimäärässä vaan siinä, kuinka vaikeaa liikunnan väliin jättäminen on.
Jos lepopäivä herättää voimakasta syyllisyyttä, ahdistusta tai tunnetta siitä, että liikunta on pakko suorittaa, kyse voi olla pakonomaisesta liikunnasta. Todellinen haaste ei ole liikunta vaan kyky levätä.
▶️ Katso video: Pakonomainen liikunta ei katso treenitunteja